TERVEYSASEMATOIMINTA

Kanta-Hämeen alueella on sekä hyviä että huonoja esimerkkejä terveysasematoiminnasta. On terveysasemia, joihin on integroitu erikoislääkärivastaanottoja, kuten Forssassa ja Riihimäellä. On lähes ilman jonotusta toimivia lähiterveysasemia pienemmissä taajamissa, esimerkiksi Janakkalassa ja Jokioisilla. Ja on kuntakeskus, joissa terveysasema on ollut jo vuosia suljettuna, kuten Lopella. On jatkuvasti valitusten kohteena olevia yksityistettyjä terveysasemia, kuten Hattulassa ja ruuhkautuneita isompia terveysasemia, kuten Hämeenlinnan pääterveysasema. Vasemmiston edustajat aluevaltuustossa tulevat toimimaan sen puolesta, että koko maakunnassa saavutetaan parhaiden terveysasemien laatutaso, pääsy vastaanotolle alle 7 päivässä ja joustavat mahdollisuudet myös erikoislääkäripalveluihin. Vaikka digitaalisia palveluita lisätään ja asemalta toiselle kiertävää henkilöstöä hyödynnetään, perusterveysasematoiminta on turvattava lähipalveluna.

PALVELUJEN YKSITYISTÄMINEN

Kanta-Hämeen alueella on jo riittävästi kokemusta määritellä rajat palvelujen yksityistämiselle. Useissa alueen kunnissa, kuten Hämeenlinnassa on esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon ja vanhusten ympärivuorokautisen hoidon palvelujen yksityistäminen johtanut siihen, että isot yksityissektorin yhtiöt ovat saavuttaneet käytännössä monopoliaseman.

Lastensuojelun sijaishuollossa on liian pitkään jatkunut yksityistämisen buumi, kun erilaiset firmat ovat alkaneet tehdä bisnestä lasten pahoinvoinnilla. Monissa kunnissa suurin osa sijaishuollon palveluista tuotetaan yksityisessä yrityksessä. Sijaishuoltoa voidaan kuitenkin toteuttaa laadukkaasti myös julkisella sektorilla lähellä lapsen kotia, jotta lyhyt aikainen sijoitus ei mullista koko arkea. Riihimäki rakensi vanhan lastenkodin tilalle 14 paikkaisen sijaishuoltoyksikön, jossa on tarjolla kuntouttavaa päiväosastotoimintaa. Lastensuojelussa ensisijaista on kuitenkin aina vaalia lapsen etua, ei yrityksen voittoa!

Terveysasemien vastaanottotoiminnassa ei yksityistämisellä ole saavutettu parempaa laatua tai kustannussäästöjä Hattulassa. Yksityinen sotebisnes hyödyntää liian vahvaa asemaansa vaatimalla suuria hinnankorotuksia ja kyseenalaisella laadun ja henkilöstön työolojen laiminlyönneillä. Varsinkin paikallisia yksityisiä ammatinharjoittajia ja erikoistuneita soteyrityksiä ja -järjestöjä tarvitaan julkisen palvelutarjonnan täydentäjänä ja monipuolistajana. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi lääkärivastaanoton järjestämisestä yksityisen ammatinharjoittajan toimesta Lammilla osana nk valinnanvapauskokeilua vuosina 2017-2018, voittoa tavoittelemattomista säätiöistä, kuten A-klinkkasäätiö.

IKÄÄNTYVIEN PALVELUT

Kanta-Hämeessä asuu tuhansia vanhuksia, joiden toimeentulo perustuu kansan- ja takuueläkkeisiin. Heille sairaanhoidon palvelumaksut, lääkkeiden omavastuumaksut ja esimerkiksi tilapäisen kotihoidon maksut ovat niin korkeita, että sairastuminen johtaa kestämättömään taloudelliseen ahdinkoon. Vasemmiston aluevaltuutetut tulevat esittämään pienituloisten asiakasmaksujen kattavaa alentamista asiakasmaksulain mahdollistamalla tavalla.

Julkinen sektori on viime kädessä vastuussa palveluiden saatavuudesta, ja hyvinvointialueella on oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa kaikissa tilanteissa. Riihimäellä ulkoistettiin vanhusten itäisen alueen kotihoito, mutta yksityinen yritys ei kyennyt rekrytointiongelmien vuoksi tuottamaan palveluita riittävästi. Omaisten huolestuneet yhteydenotot viestivät, että vanhukset jäivät lopulta ilman tarvitsemaansa apua. Kaupungin oli kotiutettava palvelutuotanto ja pikaisella aikataululla alettava tuottamaan palveluita itse. Ennen kuin päätetään palveluiden yksityistämisestä, on muistettava, että hyvinvointialue lopulta kuitenkin vastaa ihmisten palveluista ja niiden laadusta.

Henkilöstöstä tai sen hyvinvoinnista säästäminen ei ole kestävää henkilöstöpolitiikkaa, koska hoitoalan henkilöstö on jo valmiiksi kuormittunutta. Kanta-Hämeen keskussairaalan henkilökunnalle suunniteltiin talouden tasapainottamiseksi lomautuksia, vaikka osa sairaalan toiminnoista oli henkilöstöpulan vuoksi jouduttu jo laskemaan minimiin tai sulkemaan. Hoitovelkaa tulee voida purkaa kiireesti myös hyvinvointialueen omana toimintana. Erikoissairaanhoito kuten leikkaustoiminta voi toimia tehokkaasti vain oikein mitoitetulla henkilöstöllä. Siksi säästötoimet henkilöstön kustannuksella ei voi olla kannattava ratkaisu.

Vaikka koulussa havaittaisiin nuoren ongelmat jo varhaisessa vaiheessa, ovat koulukuraattorin tai terveydenhoitajan auttamisen keinot rajalliset. Usein ainoa vaihtoehto on hankkia nuorelle lähete erikoissairaanhoitoon tai olla yhteydessä lastensuojeluun. Sillä perustasolla nuorille ei ole tarjolla riittävästi mielenterveyspalveluita, toisissa kunnissa ei lainkaan. Riihimäellä osana perhepalveluita toimii nuorten talo Nuppi, jossa on saatavilla sekä psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdetyöntekijän että psykologin palveluita. Moniammatillinen matalan kynnyksen apu ehkäisee ongelmien syvenemistä ja helpottaa nuoren hakeutumista avun pariin.

Kanta-Hämeeseen valmistuu pian uusi sairaala, joka hyödyntää nykyaikaista teknologiaa ja palvelee koko alueen asukkaita monella erikoisalalla. Jotta hyvinvointialueen talous pysyisi vakaana, on nyt rakennettavan sairaalan pysyttävä sille asetetussa budjetissa. Vahva perusterveydenhuolto vähentää potilaspainetta sairaalassa, ja tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon konsultaatiot kuuluvat osaksi perusterveydenhuollon arkea. Työnjakoa näiden kahden välillä on uudistettava, jotta hoitoketjut toimisivat tehokkaasti. Oman sairaalan tarjoaman laadukkaan hoidon tulisi olla paras vaihtoehto alueen asukkaille.