Olen 34-vuotias perheenäiti Tammelasta ja työskentelen perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. Itselleni tärkeä arvo niin työssä, kuin vapaa-ajalla on ihmisarvo. Arvostan rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä. Yhteiskunnassa on paljon tärkeitä asioita, mutta itselleni on tärkeää nostaa esiin kaikista heikoimmassa asemassa olevien ääntä, koska usein heidän äänensä jää kuulematta. Minulla on halu vaikuttaa rakenteellisesti palveluihin ennen kaikkea siten, että palvelut ovat saavutettavissa terveydestä, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Kannatan julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita ja mielestäni näiden kehittämiseen ja lisäämiseen tulisi tulevaisuudessa panostaa. Pidän tärkeänä asiana myös sote-henkilöstön hyvinvointia.

Vaalilupaukset:

1. Palveluiden tulee olla saavutettavissa terveydestä, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta

2. Kannatan julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita ja näiden kehittämiseen ja lisäämiseen tukee tulevaisuudessa panostaa

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstön hyvinvoinnista on huolehdittava

Vaalikonevastaukseni

YLE

Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on viime kädessä ihmisellä itsellään.

Jokseenkin eri mieltä

Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa paljon nykyään jo se mihin perheeseen syntyy ja minkälaiset mahdollisuudet on ylipäänsä huolehtia itsestään ja hyvinvoinnistaan. Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa yksilöllisten valintojen lisäksi myös yhteiskunta ja yhteisöt. Hyvinvointivaltion palveluiden tavoitteena onkin ennaltaehkäisevästi tukea ihmisiä huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä tukea heitä jotka tukea erityisesti tarvitsevat.

Kun julkisia menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä.

Jokseenkin eri mieltä

"julkiset menot" on todella laaja käsite. Julkisia menoja voitaisiin karsia hyvin esimerkiksi luopumalla turhasta hallinnosta. Usein kuitenkin menoja karsitaan suoraan palveluista, joka taas vaikuttaa eniten heihin, jotka niitä palveluita eniten tarvitsevat. Tämänkaltainen karsiminen on lyhytnäköistä säästämistä ja kostautuu myöhemmin erityispalveluiden kuluina ja ihmisten kasautuneina ongelmina.

Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.

Täysin samaa mieltä

Hallitsematon luonnonvarojen käyttö ja ilmastoasioiden laiminlyönti näkyy jo maailmantasolla. Mielestäni tähän pätee vanha sanonta: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Ellemme nyt pysähdy pohtimaan aiempaa tarkemmin ilmastoasioita olemme tulevaisuudessa aivan uudenlaisten haasteiden edessä ja pohdimme erilaisia terveydellisiä uhkia ja sairauksia, veden saastumista käyttökelvottomaksi, ilmastopakolaisuutta jne. Ympäristöasioihin voi kuitenkin jokainen vaikuttaa hyvinkin pienillä teoilla.

Yhteiskunnan johtavissa asemissa olevat eivät ymmärrä kansan kohtaamia ongelmia.

Jokseenkin samaa mieltä

Melko mutkat suoriksi ajattelua. Ajattelen, että yhteiskunnan parempiosaiseen perheeseen syntyneen voi olla haastavaa samaistua henkilöön, joka on syntynyt yhteiskunnan heikompiosaiseen perheeseen. Sama pätee kuitenkin myös toisinpäin. Ymmärrykseen ei kuitenkaan tarvita kokemusta, vaan jos on halua, on myös mahdollisuus ymmärtää toisia ihmisiä ja heidän erilaisia elämäntilanteitaan sekä haasteitaan. Aluevaltuustossa on mielestäni tärkeää, että päättäjiä olisi mahdollisimman monenlaisista taustoista, jolloin saadaan mahdollisimman laajasti yhteiskuntamme ääntä kuuluviin.

Hyvinvointialueille tulee antaa tulevaisuudessa verotusoikeus.

Jokseenkin eri mieltä

Tätä asiaa ei päätetä hyvinvointialueilla. Tähän asiaan tarvitsen lisää tietoa että voin muodostaa selkeän mielipiteen. Asia ei ole mustavalkoinen ja mahdollisella verotusoikeudella olisi mahdollisuuksia sekä riskejä.

Hyvinvointialueille ei tule lähivuosina siirtää lisää tehtäviä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden lisäksi.

Jokseenkin samaa mieltä

Tätäkään asiaa ei päätetä hyvinvointialueilla. Mielestäni ensin on katsottava miten sote- ja pelastuspalveluiden siirtäminen hyvinvointialueille sujuu. Tulevat vuodet näyttävät paljon, jolloin ollaan viisaampia myös siitä, mitä voitaisiin siirtää ja ylipäänsä voitaisiinko siirtää. Toiseksi se näyttää myös millä aikataululla.

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee avata tulevaisuudessa myös yksityisten tuottajien kilpailtavaksi.

Täysin eri mieltä

Sosiaali- ja terveyspalveluilla ei tulisi tehdä bisnestä, ainakaan jos ne rahoitetaan verovaroin. Tärkeämpänä näen, että julkisia palveluita tulisi lisätä ja kehittää. On kuitenkin muistettava, että Suomessa on lisäksi paljon sosiaali- ja terveysalan palveluita tuottavia yhdistyksiä, joilla arvokasta erityisosaamista. Tätä osaamista tulee jatkossakin hyödyntää jopa aiempaa paremmin. Yhdistysten tavoitteena ei ole taloudellinen voitto ja mahdolliset voitot käytetään esimerkiksi toiminnan kehittämiseen. Monet julkiset palvelut ovat alkujaan yhdistysten luomia, joka on hyvä muistaa. Julkisten palveluiden ja yhdistysten yhteistyötä tulee rakentaa uudelleen sen sijaan, että ostetaan palveluita pelkän hinnan perusteella yrityksiltä, eikä kiinnitetä huomiota riittävästi vaikuttavuuteen tai laatuun. Yksityinen sektori voi kuitenkin tarvittaessa täydentää julkisia palveluita pienissä määrin.

On hyväksyttävä, että asuinpaikka vaikuttaa julkisten palveluiden saatavuuteen.

Täysin eri mieltä

Asuinpaikalla on väistämättä jonkinlainen vaikutus siihen missä tarvittava palvelu sijaitsee. Esimerkiksi jos asut sairaalan vieressä on se lähempänä, kuin jos asut kilometrin päässä. Sosiaali-ja terveyspalveluiden tulee olla asuinpaikasta riippumatta jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä ja kulkeminen voi olla hankalaa. Kiinteän paikkaan sidotun sosiaali- ja terveysaseman sijaan voitaisiin innovoida pienille paikkakunnille esimerkiksi kiertävää "sote-keskusta"/ kiertävää sote-henkilöstöä, joka liikkuisi haja-asutus alueilla ja menisi kansalaisten luokse. Näen lähtökohtaisesti ongelmallisena, että meillä olisi isompia keskuksia, jonne palvelut keskitettäisiin ja oletus olisi , että näissä keskuksissa asioitaisiin kello 8-16 välillä. Yhteiskunnan muuttuessa esimerkiksi kaupat ovat joutuneet laajentamaan aukiolojaan ja mielestäni sama tulisi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

On parempi lisätä tehohoitopaikkoja koronapotilaille kuin rajoituksia koko yhteiskunnalle.

Jokseenkin eri mieltä

Tehohoitoa tarvitaan myös muille, kuin koronapotilaille. Tärkeintä on jatkuvasti arvioida sairaalahoidon ja tehohoidon tarvetta. Tilanne jossa joudutaan arvioimaan kenellä on tehohoito paikkojen loppuessa oikeus tehohoitoon ja kenellä ei, olisi kestämätön. Tärkeää on ymmärtää, että tartuntaluvut ja sairaalahoidon tarve eivät näy samana päivänä, vaan sairaalahoitoon ja tehohoitoon joudutaan vasta, kun koronaa on sairastettu pidempi aika. Tärkeää on myös muistaa, että koronaepidemian hoito on terveydenhuollossa tällä hetkellä "lisätyötä" perustyön päälle ja pääpaino on edelleen muussa, kuin koronapotilaiden hoidossa. Rajoitusten on oltava kuitenkin oikea-aikaisia, oikeasuhtaisia ja erittäin perusteltuja. Ennaltaehkäiseviä palveluita olisi tullut massiivisesti lisätä jo koronaepidemian alkuajoista ja huolehtia erityisesti heistä, joihin rajoitustoimenpiteet vaikuttavat kaikkein negatiivisemmin.

Eutanasia, eli kuolinavun antaminen, tulisi sallia lailla.

Jokseenkin samaa mieltä

Eutanasiaa on pohdittu Suomessa ja siitä on tehty usean vuoden selvitystyötä. Eutanasialla käsitetään usein tilanne jossa lääkäri tarkoituksellisesti pyynnöstä tuottaa kuoleman esimerkiksi lääkkeellä. Eutanasian lisäksi on selvitetty sekä pohdittu lääkäriavusteista itsemurhaa. Tällä hetkellä esimerkiksi toisen ihmisen avustaminen itsemurhassa ei ole suomessa rangaistava rikos. Tärkeintä olisi kuitenkin ensimmäisenä kehittää ja panostaa palliatiiviseen hoitoon sekä saattohoitoon. Joissakin tapauksissa näkisin, että eutanasia tulisi sallia, koska ihmisillä on itsemääräämisoikeus ja kenenkään ei tulisi joutua kärsimään. Näen kuitenkin myös paljon riskejä sen väärinkäyttöön sekä pelkoa sitä kohtaan, että alkaisimme ihmisinä hyväksymään toisten surmaamisen (aluksi tälle ihmisryhmälle) ja miten se vaikuttaisi laajemminkin. Eutanasiaa voitaisiin pahimmassa tapauksessa käyttää myös säästösyistä. Jokainen eutanasia vaatisi hyvin perusteellista ja myös ulkopuolista tapauskohtaista tulkintaa.

Olen valmis tinkimään oman kotikuntani palveluista, jos se on koko hyvinvointialueen etu.

Täysin samaa mieltä

Oman kotikunnan asiat ovat tärkeitä, mutta on muistettava, että aluevaltuustossa päätöksiä tehdään koko hyvinvointialuetta koskien ja sen etua ajatellen. Päätöksissä joudutaan varmasti suuntaan ja toiseen tekemään kompromisseja; joistakin oman kotikuntani palveluista voin joutua tinkimään, mutta toisaalta voin saada omaan kotikuntaani paljon palveluita, joita ei aiemmin ole ollut. Lähipalveluista kuten terveyskeskus en kuitenkaan ole valmis tinkimään. Tärkeää on yhdenvertaiset palvelut hyvinvointialueen asukkaille. Asun itse kuitenkin pienemmässä kunnassa, joten koen edustavani hyvinvointialueen pienempien kuntien näkökulmaa uudistuksessa.

Palveluverkkoa koskevissa päätöksissä painotan asioita seuraavassa järjestyksessä:

1. Palvelun sijainti

2. Palvelun aukiolot

3. Henkilökunnan rekrytoinnin mahdollisuudet

4. Palvelu on kytkettävissä muihin palveluihin

5. Palvelun tuottamisen hinta on edullinen

6. Palvelu on helppo ulkoistaa

Perustelut: 

1. Palveluiden tulee olla siellä missä ihmiset on ja helposti saatavissa. Sellaiset palvelut jotka voi, tulee viedä entistä enemmän ihmisten koteihin ja elinympäristöihin sen sijaan, että keskitettäisiin johonkin tiettyyn keskukseen.  

2. Palvelut tulee olla käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan. Lähtökohtaisesti ongelmallista on ajattelu että ihmiset käyvät ja käyttävät palveluita kello 8-16 välillä 

3. Sote ja pelastustoimen henkilöstön hyvinvoinnista on huolehdittava ja työ tulee voida tehdä niin hyvin kuin halutaan. Kenenkään ei pidä uupua työssään ja työn kuormittavuutta on kevennettävä panostamalla henkilöstön lisäämiseen sekä hyvinvointiin. Uuden henkilökunnan rekrytointiin on keskityttävä, mutta on pidettävä huolta, että myös jo olemassa olevat työntekijät pysyvät työssään. 

4. "Luukuttamista" tulee välttää ja palveluita tulee integroida viranomaisyhteistyöllä 

5. Hinta ei saa olla prioriteetti 1, tärkeämpää laatu ja vaikuttavuus 

6. Julkisia palveluita tulee lisätä, ei ulkoistaa

Kaikissa alueen toimipisteissä, kuten sairaaloissa ja hoivakodeissa, tulee olla vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa.

Jokseenkin eri mieltä

Kysymyksen taustalla on ehkä ajatus ilmastopolitiikasta, eikä niinkään kasvisten terveyshyödyistä. On tärkeää huolehtia monipuolisesta ruokavaliosta ja riittävästä kasvisten saannista. Mielestäni kuitenkin liha on myös oleellinen osa terveellistä ruokavaliota ja sitä voidaan syödä myös ilmastoystävällisesti. Sen sijaan, että tulisi kasvisruokapäivä, voisimme korvata kyseisinä päivinä normaalisti käytettävän lihan riistalla, vaikkapa peuran tai hirvenlihalla. Näen omituisena logiikkana sen, että korvaamme lihan erilaisilla lihankorvikkeilla. On eri asioita lisätä kasvisten syöntiä (jota voidaan tehdä muilla toimenpiteillä), kuin korvata liha ruuasta. Sairaaloissa joissa ihmiset toipuvat ja hoivakodeissa joissa ihmiset ovat ikääntyviä on mielestäni tärkeää, että ruoka on ennen kaikkea terveellistä, monipuolista ja hyvinvointia tukevaa. Iso merkitys on myös sillä, syödäänkö ruoka vai jääkö se lautaselle.

Hyvinvointialueen tulisi lähtökohtaisesti omistaa toimitilansa.

Täysin samaa mieltä

Vuokranmaksuun liittyy aina mahdollisuus siitä, että vuokra nousee ja toisaalta vuokraamalla asuntoja tai tiloja pyritään myös taloudelliseen voittoon. Ei ole oikein, että verovaroin maksetuilla palveluilla tai tiloilla tehdään taloudellista voittoa. Hyvinvointialueen tulisi omistaa tilansa, koska se on kannattava sijoitus pitkällä tähtäimellä ja tukee vakavaraisuutta. Omat tilat mahdollistavat myös jatkuvuuden ja toisaalta ei sido samalla tavalla, kuin pitkät vuokrasopimukset (10 vuotta esimerkiksi) jos hyvinvointialue haluaisikin vaihtaa toimitilaa. Vuokranantajasta riippuen voi olla myös haasteellista tarvittaessa saada riittävät ja tarpeelliset remontit tilaan. Suurin osa ihmisistäkin haluaa maksaa ennemmin asuntolainaa "itselleen", kuin vuokraa vuokranantajan taskuun. Ainakin jos on aikeissa jäädä paikkakunnalle pysyvämmin.

Hyvinvointialueeni tulee aktiivisesti edistää rekrytointeja EU:n ulkopuolelta työntekijäpulan paikkaamiseksi.

Jokseenkin eri mieltä

Tärkeämpänä näen sote-alan työolojen korjaamisen ja työn houkuttavuuden lisäämisen. Suomessa on paljon laadukkaasti koulutettua sote henkilöstöä jotka tekevät muiden alojen töitä. Työperäinen maahanmuutto on tervetullutta, kunhan ensin huolehditaan jo olemassa olevasta henkilöstöstä ja ei tingitä pätevyys tai kielivaatimuksista.

Vieraskielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoaminen on kannattavaa, vaikka se lyhyellä aikavälillä tuottaisi kustannuksia.

Täysin samaa mieltä

Ehdottomasti. On tärkeää, että ihminen tulee ymmärretyksi ja ymmärtää myös miten häntä ohjeistetaan vaikkapa terveydenhoidossaan. Ymmärtämättömyys ja kielimuuri vaikuttavat asiakas- ja potilasturvallisuuteen ja samalla hoito viivästyy, jonka seurauksena ihminen hakeutuu myöhemmin raskaampiin palveluihin, josta koituu myös suuremmat kulut.

Ei haittaa, vaikka kaikki hyvinvointialueeni kunnat eivät saa edustajaa aluevaltuustoon.

Jokseenkin samaa mieltä

Oman kotikunnan asiat ovat tärkeitä, mutta on muistettava, että aluevaltuustossa päätöksiä tehdään koko hyvinvointialuetta koskien ja sen etua ajatellen. Päätöksissä joudutaan varmasti suuntaan ja toiseen tekemään kompromisseja; joistakin oman kotikunnan palveluista voidaan joutua tinkimään, mutta toisaalta voidaan saada omaan kotikuntaan paljon palveluita, joita ei aiemmin ole ollut. Tärkeää on yhdenvertaiset palvelut hyvinvointialueen asukkaille. Asun itse kuitenkin pienemmässä kunnassa, joten koen tärkeänä, että aluevaltuuston edustajat edustaisivat monipuolisesti erikokoisia kuntia, jotta erikokoisten kuntien ääni tulisi monipuolisesti kuuluviin. Haasteellisena näen sen, jos aluevaltuuston edustajat muodostuu keskitetysti yhdeltä alueelta tai edustaa vain isompia kuntia.

On positiivinen asia, jos sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden siirto hyvinvointialueellani johtaa kuntaliitoksiin.

Jokseenkin eri mieltä

Mielestäni on tärkeää tehdä nyt yksi asia kerrallaan ja katsoa ensin miten sote- ja pelastuspalveluiden siirto hyvinvointialueille sujuu. Liian monta suurta muutosta yhtä aikaa ei johda hyvään lopputulokseen.

Haja-asutusalueella asuville riittää sote-lähipalvelun sijaan ensikontaktiksi sähköinen vastaanotto.

Täysin eri mieltä

Ei ole merkitystä asutko taajamassa vai haja-asutusalueella, jos asia on sellainen, että tarvitsee henkilökohtaisen kontaktin. Asuinpaikka ei voi lähtökohtaisesti määrittää mitä palvelua asiakas tarvitsee ja miten se toteutetaan, vaan sen tulee jatkossakin riippua ammattihenkilön arviosta. Asiakkaan tilanteen ollessa kiireetön ja sellainen, että se voidaan hoitaa sähköisellä vastaanotolla voidaan se hoitaa näin, riippumatta siitä asuuko asiakas taajamassa vai haja-asutusalueella. Sähköisten palveluiden kanssa on oltava kuitenkin tarkka myös siinä, että asiakkaalla on mahdollisuus ja riittävästi taitoja hyödyntää sähköisiä palveluita. Esimerkiksi mielestäni emme voi tehdä selkeää linjaa, että tietyssä tilanteessa on aina käytettävä sähköisiä palveluita. Esimerkiksi kaikilla iäkkäillä ei välttämättä ole riittävästi taitoja hyödyntää sähköisiä vastaanottoja ja tähän ei voida myöskään silloin velvoittaa.

Hyvinvointialueeni tulee tarjota maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.

Täysin samaa mieltä

Maksuttoman ehkäisyn avulla voidaan panostaa nuorten seksuaaliterveyteen ja estää ei toivottuja raskauksia. Maksuton ehkäisy lisää hetkellisesti kuluja, mutta säästöt syntyvät kun käynnit erikoissairaanhoidossa vähenevät. Kaikilla tulisi myös olla mahdollisuus käyttää ehkäisyä taloudellisesta tilanteesta riippumatta

Hyvinvointialueeni tulee tarjota säännöllisin välein maksuton hammastarkastus kaikille aikuisille.

Täysin samaa mieltä

Ennaltaehkäisy on paras säästötoimenpide. Hammashoitoon on tällä hetkellä järjettömän pitkät jonot, jotka vaikuttavat myös hoitoon hakeutumiseen. Aikuisilla hammastarkastukset jäävät helposti väliin, jolloin hampaiden kipeytyessä hakeudutaan hammaslääkäri päivystykseen ja hoidetaan suun terveyttä raskaammilla toimenpiteillä, vaikka tämä oltaisiin voitu mahdollisesti estää ennaltaehkäisevällä ohjauksella ja opastuksella hammastarkastuksen aikana tai hoitaa esimerkiksi hammas paikkaamalla juurihoidon sijaan.

Asiakasmaksujen tulisi olla sidonnaisia asiakkaan tulotasoon.

Jokseenkin eri mieltä

Tiettyjen palveluiden tulisi olla kaikille maksuttomia tulotasosta riippumatta. Tärkeämpää olisi mielestäni julkisissa palveluissa pitää yhdenmukaiset hinnat tulotasosta riippumatta ja helpottaa maksuvapautuksen hakemista, mikäli asiakasmaksu vaarantaa toimeentulon. On myös turhaa ja ylimääräistä työtä siirrellä verovaroja toimijalta toiselle, esimerkiksi toimeentulotuen ja terveyskeskuksen välillä.

Hoitajat tulee velvoittaa ottamaan koronarokote.

Jokseenkin eri mieltä

Laki koskee laajasti ja vielä epäselvästi sote-henkilöstöä, ei ainoastaan hoitajia. Pakko ei johda hyviin lopputuloksiin. Koronarokote suojaa eniten ottajaansa ja myös rokotettu tartuttaa tautia eteenpäin. Taustalla on ajatus, että sen avulla voidaan suojata ihmiset, jotka voisivat sairastua vakavaan tauti muotoon. On joitakin viitteitä suurentuneesta riskistä saada vakava tauti, mutta vakavan taudin voi saada myös ilman näitä perussairauksia ja toisaalta ihminen jolla on jokin perussairaus ei välttämättä saa vakavaa tautimuotoa. Mielestäni on erityisen kyseenalaista, että jokin ammattiryhmä asetetaan eriarvoiseen asemaa, vaikka vakavan muodon voi saada keneltä tahansa rokotetulta tai rokottamattomalta. Helpompi olisi hyväksyä kaikkien pakkorokotus, jos rokotteen hyödyt nähdään niin suuriksi. Rokotukseen luottaminen saattaa näkyä myös siinä, että suojaukseen ja aseptiikkaan ei kiinnitetä enää huomiota yhtä tarkasti, vaan ikään kuin "luotetaan" liiaksi myös rokotteeseen.

Hyvinvointialueellani tulee olla käytössä huumeiden käyttöhuone.

Jokseenkin samaa mieltä

Mikäli sellainen katsotaan tarpeelliseksi. Käsitykseni mukaan Kanta-Hämeen alueella tilanne ei kuitenkaan nyt ole sellainen, että huumeiden käyttöhuonetta olisi järkevä perustaa. Näkisin, että pääkaupunkiseudulla tällainen tulisi ehdottomasti löytyä. Tärkeimmät hyödyt käyttöhuoneista olisi muille, kuin huumeita käyttäville: käytetyt likaiset neulat ja ruiskut vähenisi ympäristöstä ja lasten leikkipaikoiltakin, julkisissa tiloissa käyttö vähenisi ja järjestyshäiriöt vähenisi. Huumeiden käyttäjien näkökulmasta käyttöhuone auttaisi turvallisempaan käyttöön, kuolemat vähenisi, tarttuvat taudit vähenisi, kohtaava työ mahdollistaisi ja voisi lisätä hoitoon hakeutumista. Usein juuri huoneita käyttävät ovat syrjäytyneitä, jotka eivät hakeudu palveluihin ja ovat vaikeasti tavoitettavissa muutoin. Mikäli käyttöhuoneessa testattaisiin huumausaineiden koostumuksia antaisi se myös viranomaisille tärkeää tietoa liikkeellä olevista huumeista, jota voitaisiin hyödyntää ennaltaehkäisevästi.

Rästiin jääneistä asiakasmaksuista ei pitäisi seurata luottohäiriömerkintää.

Jokseenkin samaa mieltä

Tärkeintä olisi helpottaa maksuvapautuksen hakemista ja sen saamista. Asiakasmaksulakiin on jo nyt kirjattu tämä mahdollisuus mutta sen hyödyntäminen on heikkoa ja se on tehty liian hankalaksi asiakkaille. Yksilöllinen harkinta olisi tärkeää, eikä ole tarkoituksenmukaista, että saadessaan välttämätöntä hoitoa ihminen saisi luottohäiriömerkinnän jos yksinkertaisesti ei kykene maksamaan maksua. Ihmisten ei tulisi joutua valitsemaan maksaako asiakasmaksun vai syökö. On eri asia valita esimerkiksi sen väliltä maksaako asiakasmaksun vai meneekö ulos syömään.

Sopimuspalokuntien (mm. vapaapalokuntien) pitäisi saada entistä enemmän vastuuta ja rahallista tukea pelastuslaitoksilta.

Jokseenkin samaa mieltä

Tämä riippuu paljon alueesta ja siitä, millainen sopimus sopimuspalokunnalla on pelastuslaitoksen kanssa. Sopimuspalokunnat ovat erittäin merkittäviä ja vaikuttavia toimijoita palo- ja pelastustoimessa. Sopimuspalokuntien toiminnan jatkumiseen ja kehittämiseen tulee panostaa hyvinvointialueilla. Sopimuspalokuntien ja palo- ja pelastustoimen yhteistyötä on aktiivisesti myös kehitettävä. Sopimuspalokuntien riittävistä resursseista myös rahallisista on huolehdittava ja otettava huomioon se, että sopimuspalokunnat käyttävät jo nyt merkittävän ison summan vuosittain omaa rahaa toimintaansa.

MAASEUDUN TULEVAISUUS

Maakuntien itsehallintoa pitää vahvistaa tulevina vuosina.

Täysin samaa mieltä

Tärkeää on nyt aluksi katsoa miten toiminta hyvinvointialueilla lähtee käyntiin. Valtiotasolla on tällä hetkellä näkemystä miten tulisi toimia ja valtion ohjaus voi olla tarpeellista, jotta muutos onnistuu. Ajan edetessä on kuitenkin tärkeää, että valtaa luovutetaan maakuntiin, koska nykyisen lainsäädännön avulla valtiovalta ja ministeriöt ohjaavat hyvinkin vahvasti maakuntien toimintaa.

Aluevaltuustoille tulee antaa oikeus päättää susien kaatoluvista alueellaan.

Jokseenkin samaa mieltä

Ainoastaan turvallisuuteen liittyvistä poikkeusluvista, niissä tapauksissa kun susi käyttäytyy lajityypilleen poikkeuksellisesti. Eli kun susi alkaa liikkumaan asutusalueella ja pyrkii liian lähelle ihmisiä. Tällöinkin aluevaltuuston on käytettävä riittää asiantuntija osaamista asian päättämiseksi, eikä tehdä päätöstä vain tunteella tai mutu-tuntumalla.

Kiintiöluvista ja kannanhoidollisista kaadoista tulee kuitenkin jatkossakin päättää riistakeskuksessa. Riistakeskuksella on käsitys Suomen riistakannoista ja niiden hoidosta sekä erilaisten päätösten vaikutuksesta suomeen kokonaisuutena. Tässäkin asiassa on muistettava, että meidän on huomioitava vaikutukset koko suomeen ei ainoastaan omaan hyvinvointialueeseen.

LANDSBYGDENS FOLK

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen on haja-asutusalueilla oltava vastaavalla tasolla kuin kaupungeissa

Jokseenkin samaa mieltä

Merkityksellistä on se mistä palveluista puhutaan ja mitä palveluita kysymys koskee. Esimerkiksi jo olemassa olevat sairaalat on kaupungeissa eikä ole tarkoituksenmukaista tai järkevää, että myös jokaisella haja-asutusalueella olisi oma sairaala. Lähipalvelut kuten lääkärinvastaanotto, neuvola tai aikuissosiaalityön palvelut on kuitenkin oltava samalla tavalla saavutettavissa niin kaupungeissa, kuin haja-asutus alueilla. Lähtökohtaisesti näen tämän kaupunkiin keskittämisen todella ongelmallisena ja epäkäytännöllisenä ratkaisuna ainakin omalla hyvinvointialueellani.

Osa fyysistä vastaanottokäyntiä edellyttävistä sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan tulevaisuudessa korvata digitaalisilla palveluilla.

Jokseenkin eri mieltä

Jos asiakkaan hoito edellyttää fyysistä vastaanottokäyntiä niin sitä ei voida korvata etäpalveluilla.

Eri asia on, jos hoito ei edellytä fyysistä käyntiä niin on perusteltua ja järkevää korvata käynti etäpalveluilla, mikäli asiakkaalla on mahdollisuus (välineet ja taito) hyödyntää etäpalveluita.

FAKTABAARI

Äänestäjillä on aluevaaleissa käytössään riittävästi faktapohjaista tietoa äänestyspäätöksensä tueksi.

Jokseenkin eri mieltä

Faktapohjaista tietoa on jos sitä osaa etsiä. Aluevaaleista ja niiden merkityksestä on puhuttu liian vähän sekä aluevaalit tulevat nopeasti. Itselläni on vaikutelma, että kovinkaan moni ei edes tiedä mitä aluevaalit koskee ja mihin kaikkeen tuleva hyvinvointialue sekä aluevaltuusto tulee vaikuttamaan.

Aluevaalien osalta on levitetty disinformaatiota eli vääristeltyä informaatiota.

Jokseenkin samaa mieltä

Mielestäni informaatiota ei ole juurikaan välitetty. Aluevaaleista ei ole mielestäni puhuttu riittävästi. Vääristeltyyn informaatioon on syyllistynyt myös sosiaali- ja terveysministeriö, joka julkaisi äänestyslipukkeen kanssa toimitettavan esitteen, josta oli unohtunut täysin sosiaalipalvelut. Asia onneksi korjattiin ennen, kuin ne ehdittiin toimittamaan kansalaisille. Mielestäni keskusteluissa ja uutisissa puhutaan liian korostuneesti terveydenhuollosta ja sosiaalipalvelut ja pelastustoimi unohtuvat täysin.

HUFVUDSTADSBLADET

Hyvinvointialueen on tarjottava vaihtoehtona aina palveluseteliä, mikäli hoitoa ei voida muutoin taata ruotsiksi.

Jokseenkin samaa mieltä

Kyllä tarvittaessa. Monissa palveluissa voidaan kuitenkin hyödyntää tulkkauspalveluja monipuolisesti. On kuitenkin huomioitava myös palvelun tarkoitus ja joskus voi olla järkevämpää ja vaikuttavampaa ostaa palvelu äidinkielellä, kuin tuottaa itse tulkkauspalvelun avulla. Tulkattu kohtaaminen on aina erilainen ja tulkkaajalla on myös iso vaikutus. Esimerkiksi kotiin tehtävä perhetyö on todennäköisesti vaikuttavampaa perheen omalla äidinkielellä, kuin tulkattuna.

Lääkäri tai muu asiantuntija voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai videolla myös toiselta paikkakunnalta, mikäli hoitoa tarvitsee nimenomaan omalla äidinkielellä tai ruotsiksi.

Täysin samaa mieltä

Hyvinvointialueella olevan henkilöstön osaamista tulee hyödyntää koko hyvinvointialueen eduksi. Mikäli asiakkaan hoito voidaan toteuttaa puhelimitse/etänä ei ole merkitystä onko hoitoa antava lääkäri omalta paikkakunnalta vai toiselta paikkakunnalta. On kuitenkin aina arvioitava tilanne asiakaskohtaisesti, ensinnäkin voidaanko hoito toteuttaa etänä ja hoito ei myöskään saa viivästyä sen vuoksi, että yhteyttä otetaan toiselta paikkakunnalta.

MEDIATALO KESKISUOMALAINEN JA PUNAMUSTA MEDIAN VAALIKONE

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen vastaanottoaikoja tulee tarjota nykyistä enemmän myös iltaisin ja viikonloppuisin, vaikka se lisäisi kustannuksia. 

Täysin samaa mieltä

Sosiaali-ja terveyspalveluiden tulee olla jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Lähtökohtaisesti näen ongelmallisena sen, että tälläkin hetkellä odotetaan, että sote-palveluissa asioidaan pääsääntöisesti kello 8-16 välisenä aikana. Usein tämä tarkoittaa esimerkiksi töistä poissaoloa ja palkan pienemistä, joka kuormittaa etenkin ihmisiä joilla taloudellisesti tiukkaa. Palveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä ja niitä tulee tarjota siten, että ne eivät kuormita asiakkaan arkea vaan tavoitteena on helpottaa.

Tällä hetkellä valtaosa lastensuojelun palveluntuottajista on yrityksiä, jotka tavoittelevat toiminnallaan taloudellista voittoa. Jatkossa hyvinvointialueiden tulisi ottaa itselleen suurempi vastuu lastensuojelupalveluiden tuottamisesta.

Täysin samaa mieltä

Ehdottomasti! Lastensuojelun avulla ei tulisi tavoitella rahallista tulosta. Rahallinen tulos yksityisillä yrityksillä tulisi käyttää esimerkiksi palvelun kehittämiseen, henkilökunnan kehittämiseen ja hyvinvointiin ei osinkoihin. Panostaminen omiin julkisiin lastensuojelun palveluihin olisi pitkällä tähtäimellä myös taloudellisesti kannattavampaa.

On kuitenkin muistettava, että Suomessa on lisäksi paljon lastensuojelun palveluita tuottavia yhdistyksiä, joilla arvokasta erityisosaamista. Tätä osaamista tulee jatkossakin hyödyntää jopa aiempaa paremmin. Yhdistysten tavoitteena ei ole taloudellinen voitto ja mahdolliset voitot käytetään esimerkiksi toiminnan kehittämiseen. Monet julkiset palvelut ovat alkujaan yhdistysten luomia, joka on hyvä muistaa. Julkisten palveluiden ja yhdistysten yhteistyötä tulee rakentaa uudelleen sen sijaan, että ostetaan palveluita pelkän hinnan perusteella yrityksiltä, eikä kiinnitetä huomiota riittävästi vaikuttavuuteen tai laatuun.

Aluevaltuuston pitää asettaa hyvinvointialueelleni hoitajamitoitus myös vanhusten kotihoitoon, vaikka laki ei sitä velvoita. 

Samaa mieltä

Kaunis ajatus, mutta tapahtuuko näin vaikka miten asiaa toivottaisiin tai asiaa ajettaisiin?

Hoitajamitoitus tai mitoitus siitä miten monta asiakasta lastensuojelun sosiaalityöntekijällä saa olla, on ollut tiedossa jo vuosia, mutta asialle ei ole tehty mitään ennen kuin on pakko eli velvoittava laki. Uskon, että myös kotihoidon osalta tarvitaan se "pakko" ja velvoittava laki ennen kuin mitoitus saadaan, vaikka ehdottomasti olen sitä mieltä, että sellainen tulisi olla. Ajattelen, että juuri työn kuormittavuuden laskeminen on yksi iso tekijä myös siinä, että sote-henkilöstön työhyvinvointi kasvaisi ja työpaikkaan sitouduttaisiin.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita pitää lisätä, vaikka se tarkoittaisikin veronkorotuksia.

Täysin samaa mieltä

Ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava ja mielenterveyden sairauksia on hoidettava aiempaa tehokkaammin, jotta vältetään sairauden pitkittyminen ja ongelmien kasaantuminen. Palveluiden lisääminen saattaa hetkellisesti kasvattaa menoja, mutta pidemmässä juoksussa ennaltaehkäisyllä luodaan säästöjä. Mielenterveys haasteiden pitkittyminen vaikuttaa ihmisen elämään ja samalla lisää kuluja myös erityispalveluiden osalta ja sairauden pitkittyessä ihminen saattaa syrjäytyä ja jäädä pysyvästi esimerkiksi sosiaalisen elämän ja työelämän ulkopuolelle. Mielenterveydenhaasteilla on myös ylisukupolvisia vaikutuksia ja samalla myös ylisukupolvisia kuluja. Ennen kaikkea tarvitaan oikea-aikaisia, nopeita ja tehokkaista palveluita, jotta ihminen saa apua silloin kun sitä tarvitsee. Hoitona ei voi olla ainoastaan lääkärin määräämä lääkitys.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus on tärkeämpää kuin niiden läheinen sijainti. 

Täysin eri mieltä

Mitä merkitystä on hyvin toimivalla palvelulla, jos se ei ole saavutettavissa? Mielestäni myöskään palvelu, joka ei ole saavutettavissa ei edes voi olla toimiva. Sosiaali-ja terveyspalveluiden tulee olla mielestäni jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Lähtökohtaisesti näen ongelmallisena sen, että maakunnassa olisi muutama isompi "sote-keskus", jossa kansalaisten tulisi asioida päivisin.

Maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä ja kulkeminen voi olla jo ennen hyvinvointialueita hankalaa. Kiinteän paikkaan sidotun sote-keskuksen sijaan voitaisiin innovoida pienille paikkakunnille esimerkiksi kiertävää sote-keskusta, joka liikkuisi haja-asutus alueilla ja menisi kansalaisten luokse.

Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava toimipiste, jossa on pysyvä lääkärin vastaanotto.  

Täysin samaa mieltä

Sosiaali-ja terveyspalveluiden tulee olla jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä ja kulkeminen voi olla hankalaa. Kiinteän paikkaan sidotun terveysaseman sijaan voitaisiin innovoida pienille paikkakunnille esimerkiksi kiertävää sote-keskusta, joka liikkuisi haja-asutus alueilla ja menisi kansalaisten luokse.

Ammattipalokuntien rahoitusta pitäisi kasvattaa, vaikka se tarkoittaisi sopimuspalokunnilta leikkaamista.

Eri mieltä

Hankala kysymys ja tähän asiaan tarvitsisin ehdottomasti lisää tietoa asiaan perehtyneiltä.

Ammattipalokuntien rahoitusta tulisi kasvattaa siitä olen samaa mieltä. Rahoituksen kasvattaminen leikkaamalla sopimuspalokunnilta on kuitenkin mielestäni riskialtista. Sopimuspalokunnat käyttävät jo nyt merkittävän ison summan vuosittain omaa rahaa toimintaansa. Sopimuspalokunnat tekevät arvokasta ja merkittävää työtä ja leikkaaminen heiltä heikentäisi pelastustoimeamme merkittävästi.

Ambulanssien saapumista haja-asutusalueille tulee nopeuttaa huomattavasti nykyisestä, vaikka se lisäisi kustannuksia nykytilanteeseen verrattuna.

Eri mieltä

Käsittääkseni Kanta-Hämeen alueella ensihoidon saapumisaika on ABC ja D luokan tehtävissä tavoitteen mukainen.

On hyvä, että terveydenhuollossa pyritään korvaamaan fyysisiä potilastapaamisia etävastaanotoilla ja muilla digitaalisilla palveluilla.

Samaa mieltä

Järkevissä määrin ja niitä tapaamisia joita voidaan toteuttaa etävastaanottoina ilman, että asiakasturvallisuus vaarantuu tai ihminen jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Uskon, että on paljon tapaamisia, joita voidaan toteuttaa myös etänä ja koronavirusepidemia on tähän suuntaan jo ohjannut. On kuitenkin muistettava, että etävastaanotto tai -tapaaminen ei koskaan vastaa samaa, kuin ihmisten kasvotusten tapahtuva kohtaaminen. Onkin käytettävä suurta harkintaa siinä mitä tapaamisia toteutetaan etänä ja sen on oltava asiakkaan edun mukaista, ei organisaation tai hyvinvointialueen

Rahoitus paloasemien nykyisen verkoston säilyttämiseksi on turvattava, vaikka se merkitsisi säästämistä sote-palveluista. 

Samaa mieltä

Pelastustoimen rahoitus kuuluu valtion talousarviorahoituksen piiriin. Pelastustoimen rahoituksesta on kuitenkin huolehdittava myös hyvinvointialueilla, että se on riittävä. Nykyinen verkosto on jo melko pieni ja kattaa isoja alueita, joten en näe, että verkostoa voitaisiin enää supistaa.

Näen mahdollisena (ja toivottavana) myös sen, että palo- ja pelastustoimen osalta joudutaan jossakin vaiheessa turvautumaan säädöksiin samalla tavalla kuin sote-puolella. Muutoksia tuskin tulee ilman velvoittavia säädöksiä, koska niitä ei ole tullut sote-puolellakaan, vaikka ongelmat on tiedostettu. Palo- ja pelastustoimen työoloihin ja palkkaukseen tulisi kiinnittää huomiota hyvinvointialueilla.

Työnantajana hyvinvointialueen pitää olla valmis korottamaan henkilöstön palkkoja yleistä tasoa enemmän, jotta saadaan riittävästi osaavia työntekijöitä. 

Täysin samaa mieltä

Sote-henkilöstöstä tullaan käymään vielä kovaa kilpailua hyvinvointialueiden kesken. Palkka on kuitenkin vain yksi osatekijä isossa kokonaisuudessa. Isoimpana näen ongelman, että työtä ei voida tehdä niin hyvin kuin haluttaisiin. Työn kuormittavuutta on vähennettävä ja siihen ei riitä, eikä auta pelkkä palkankorotus. Resursseja tulee lisätä jotta työtä voidaan tehdä niin hyvin ja eettisesti kuin sote-henkilöstö haluaa sekä lähijohtamiseen tulee panostaa. Sosiaali- ja terveysalaa ei voida ajatella pelkästään kutsumusammattina, vaan henkilöstö kaipaa myös arvostusta.

Terveysasemien sijaintipaikoista päättäminen kuuluu aluevaltuutetuille, ei virkamiehille.

Samaa mieltä

Mielestäni päätökset tulee tehdä yhteistyössä, toisia kuunnellen ja keskustellen. Jokaisesta kunnasta ei saada aluevaltuutettua, joten tärkeää on kuunnella myös virkamiehiä ja heidän näkemyksiään. Päätösten tekemisen ei tulisi olla missään nimessä vastakkain asettelua. Näen kuitenkin tärkeänä, että aluevaltuutetuilla on iso merkitys päätöksen tekemisessä, koska kansalaiset ovat heidät luottaneet tähän tehtävään. Aluevaltuutettujen on myös muistettava, että päätetään koko hyvinvointialueen palveluista ei yhden kunnan ja asiat eivät etene jos ajetaan vain "oman kunnan" asiaa- on oltava valmiutta tarkastella koko hyvinvointialuetta ja myös muiden kuntien näkökulmia.

Hyvinvointialueen tulee välttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ostamista yksityisiltä palveluntuottajilta.  

Täysin samaa mieltä

Kyllä, julkisia palveluita tulisi lisätä ja palveluiden ostoa yksityisiltä yrityksiltä vähentää. Hyvinvointivaltion tarjoamilla sote-palveluilla ei tulisi tehdä bisnestä tai rahallista tulosta. Rahallinen tulos ei voi olla päämäärä vaan sen tulisi olla laadukkaat ja vaikuttavat palvelut, jotka lisäävät kansalaisten hyvinvointia

Vanhusten hoivapalveluissa tulee nostaa hoitajamitoitusta yli kansallisen suosituksen (0,6 vuoden 2022 alusta lähtien ja 0,7 siirtymäajan päättyessä 1.4.2023 alkaen), vaikka se vähentäisi vanhusten kotihoidossa työskentelevien määrää.

Täysin eri mieltä

Kotihoidossa ollaan jo nyt äärirajoilla ja hoitajamitoitusta tarvittaisiin myös kotihoitoon. Lähtökohtaisesti, vaikka tilanne tiedetään ja tiedostetaan, että hoitajia pitäisi lisätä, tämä tapahtuu käytännössä vasta kun velvoittava laki säädetään.

Hyvinvointialueen pitää pyrkiä ensisijaisesti kustannustehokkuuteen, vaikka se tarkoittaisi palvelujen keskittämistä.  

Täysin eri mieltä

Palvelujen tulee olla saavutettavissa ja oikea-aikaisia. Kustannustehokkuus on laaja käsite ja sen arvioiminen haasteellista.

Esimerkiksi: Sote- henkilöstön työntekijä sairastuu työuupumukseen. Kustannustehokkaasti on ostettu suppea työterveys, joka ei korvaa esimerkiksi mielenterveydenhoitoa ja työntekijän on hakeuduttava noin 100km päähän mielenterveyshoitajan vastaanotolle, koska kustannustehokkaan ajattelun mukaan palvelu on järkevää järjestää kyseisessä paikassa. Työntekijä ei kuitenkaan jaksa uupumuksen vuoksi hakeutua palveluun. Uupumus muuttuu masennukseksi ehkä myös päihdeongelmaksi. Haasteet kasautuvat ja työelämään palaaminen on mahdotonta. Työntekijällä on lapsia ja myös lastensuojelu joutuu puuttumaan perheen tilanteeseen ja mahdollisesti sijoittaa lapset. Taitaa olla selvää, että kustannustehokasta loppujen lopuksi olisi ollut järjestää palvelu siten, että se on saavutettavissa ja oikea-aikaista.

Hyvinvointialueille pitää antaa verotusoikeus (maakuntavero).  

Neutraali

Tästä asiasta ei päätetä hyvinvointialueilla. Asia ei ole aivan yksinkertainen ja tarvitsen tästä vielä lisää tietoa ja näkökulmia. Veron käyttöön otolla on puolensa, mutta samoin sillä on riskinsä.

Kaikki päivystysluonteinen toiminta on keskitettävä Riihimäen ja Forssan seudulta Hämeenlinnan Assi-sairaalaan, jotta maakunnassa säilyy jatkossakin laadukas keskussairaala.

Eri mieltä

Palvelujen saavutettavuus niin sijainnilta, kuin aukioloiltaan vaikuttaa palveluihin hakeutumiseen ja sen seurauksena myös sairauksien tai haasteiden pitkittymiseen/kasautumiseen. Mielestäni kaikkea päivystystoimintaa ei tule siirtää Hämeenlinnaan. Iso osa päivystystoimintoja on jo siirretty Hämeenlinnaan ja on tärkeää, että Forssan ja Riihimäen seudulla säilyy myös vähintään nykyisen tasoinen päivystystoiminta.

Aluevaltuustoissa pitäisi olla kuntakohtaiset kiintiöt, jotta pienetkin kunnat saisivat äänensä kuuluviin.  

Samaa mieltä

Aika näyttää millainen kokoonpano aluevaltuustoon saadaan. Riskinä näen sen keskusteluissa korostuu isot kunnat ja pienemmät jäävät altavastaajan rooliin. Jonkinlainen kuntakohtainen kiintiö voisi olla hyvä ratkaisu, koska isossa kunnassa asuvan voi olla haastava ymmärtää kaikkia pienemmän kunnan haasteita sekä mahdollisuuksia. Aluevaltuustossa on kuitenkin tarkoitus päättää koko hyvinvointialueen asioista ei yksittäisen kunnan. Toivon, että jokainen ehdolle asettunut on sisäistänyt tämän jolloin päätöksistä keskustelu, toisten kuuntelu ja yhteisen mielipiteen luominen on helpompaa. Aluevaltuustoissa ei tulisi kuntien olla vastakkain vaan luomassa yhteistä hyvinvointialuetta kaikille kunnille.

Terveyskeskusten asiakasmaksuista tulee luopua, vaikka siitä syntyvä rahareikä paikattaisiin sote-palveluista nipistämällä.

Samaa mieltä

Palvelujen maksullisuus vaikuttaa ja myös estää palveluiden käyttöä etenkin kaikkein köyhimpien ihmisten kohdalla. Palveluiden leikkaaminen koskettaa usein myös juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Terveyskeskuspalveluiden tulisi olla maksuttomia kaikille, mutta jos se samalla tarkoittaisi palveluista leikkaamista tulisi mielestä maksuvapautus käytäntöä yksinkertaistaa ja helpottaa siten, että se olisi aiempaa helpompi saada jos sitä tarvitsee.

Taloudellisiin vaikeuksiin joutuva hyvinvointialue pitää ennemmin yhdistää toiseen hyvinvointialueeseen kuin antaa sille lisää rahaa. 

Eri mieltä

Hyvinvointialueiden yhdistämisestä ei päätettäisi hyvinvointialueilla. Lähtökohtaisesti kuulostaa omituiselta logiikalta, olisiko loppujen lopuksi jäljellä yksi hyvinvointialue "Suomi"?" Hyvinvointialueet ovat jo nyt melko isoja alueita ja näiden yhdistäminen tekisi niistä entistä isompia, joten uskoisin, että tällöin palvelut olisivat entistä kauempana heillä, jotka asuvat pienissä kunnissa.

HS, AL, SK

"Julkisten terveyspalvelujen maksullisuus on hyvä asia."

Osittain eri mieltä

Palvelujen maksullisuus vaikuttaa ja myös estää palveluiden käyttöä etenkin kaikkein köyhimpien ihmisten kohdalla.

"Mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa on taattava oikeus saada hoitoa tietyn ajan, esimerkiksi seitsemän päivän sisällä, vaikka se lisäisi kustannuksia."

Täysin samaa mieltä

Mielenterveyden hoidossa tulee panostaa ennaltaehkäisyyn, koska sen avulla voidaan välttää tilannetta, jossa sairaus pahenee ja asiat jää hoitamatta sairauden vuoksi jolloin myös ongelmat kasautuvat. Sairauden pitkittyminen vaikuttaa ennen kaikkea ihmisen elämään ja sillä on suuret seuraukset yksilölle itselleen, mutta se myös kasvattaa taloudellisia kuluja.

"Palvelusetelin käyttöä tulisi lisätä jonojen purkamiseksi. "

Täysin eri mieltä
Julkisia palveluja tulisi lisätä yksityistämisen sijaan.

Tällä hetkellä työvoima siirtyy yksityiselle puolelle ja palveluita julkisella puolella supistetaan. Yhtenä ratkaisuna näen sote-henkilöstön työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden lisäämisen, jolloin työvoimaan saadaan pysyvyyttä ja sote-henkilöstöä takaisin töihin julkiselle puolelle. 

"Paperittomille eli oikeudetta maassa oleskeleville ihmisille on taattava oikeus kiireellisten terveyspalvelujen lisäksi kroonisten sairauksien hoitoon, suun terveydenhoitoon ja rokotuksiin."

Osittain samaa mieltä

Paperittomuus ei ole aivan mustavalkoinen asia. Jokainen ihminen on yhtä arvokas riippumatta kansalaisuudesta tai ihonväristä.

"Mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon käytettävää osuutta terveydenhoidon menoista on kasvatettava. "

Täysin samaa mieltä

Ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava ja mielenterveyden sairauksia on hoidettava aiempaa tehokkaammin, jotta vältetään sairauden pitkittyminen ja ongelmien kasaantuminen.

"Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palveluita pitäisi siirtää yrityksiltä enemmän julkisen puolen hoidettavaksi. Nyt valtaosa lastensuojelulaitosten ylläpitäjistä on yksityisiä yrityksiä. "

Täysin samaa mieltä

Ehdottomasti! Lastensuojelun ei tulisi olla bisnestä tai sen avulla ei tulisi tavoitella rahallista tulosta. Rahallinen tulos yksityisillä yrityksillä tulisi käyttää esimerkiksi palvelun kehittämiseen, henkilökunnan kehittämiseen ja hyvinvointiin ei osinkoihin.

Uskon, että pitkällä tähtäimellä lasten sijoittaminen julkisiin lastenkoteihin on myös kustannus tehokkaampaa kuin palvelun ostaminen yksityisiltä yrityksiltä.

"Alle 25-vuotiaille pitäisi tarjota maksuton ehkäisy. "

Täysin samaa mieltä

Maksuttoman ehkäisyn avulla voidaan panostaa nuorten seksuaaliterveyteen ja estää ei toivottuja raskauksia. Maksuton ehkäisy lisää hetkellisesti maakunnan kuluja, mutta säästöt syntyvät kun käynnit erikoissairaanhoidossa vähenevät. Kaikilla tulisi myös olla mahdollisuus käyttää ehkäisyä taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

"Nykyisin koululaisilla on kolme laajaa terveystarkastusta peruskoulun aikana. Määrää tulisi lisätä neljään, vaikka se lisäisi kustannuksia."

Osittain eri mieltä

Koulussa on terveystarkastusten lisäksi koulun terveydenhoitajan tarkastukset. Suomessa on osaavat terveydenhoitajat ja uskon että he ohjaavat lääkärin vastaanotolle tarvittaessa, aivan kuten tälläkin hetkellä. "
"Vanhusten kotihoitoon pitäisi tuoda enemmän sähköisiä palveluita kuten videopuheluja ja älylaitteita."
Täysin samaa mieltä

Uskon, että tällaiset palvelut voisivat lievittää iäkkäiden yksinäisyyttä ja tarjota sosiaalisia kontakteja aiempaa enemmän. On kuitenkin huolehdittava myös siitä, että iäkkäät osaavat ja pystyvät käyttämään näitä palveluja. Sähköisten palveluiden käytön tulee kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen ja sitä tulisi käyttää nykyisten palvelujen lisänä, ei niiden sijaan.

"Vanhusten hoivassa pitäisi siirtää painopistettä edelleen kotihoidon puolelle. "

Osittain samaa mieltä

Jokaisella ihmisellä on Itsemääräämisoikeus ja mikäli iäkäs henkilö haluaa asua kotona on tätä tuettava. Omaishoitajien jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Iäkästä ei voida hoitaa kuitenkaan kotona jos se ei ole hänen etunsa mukaista. "

"Kaikki paloasemat on säilytettävä."

Täysin samaa mieltä

Paloasemia on käsittääkseni jo nyt melko vähän ja etäisyydet pitkiä.

"Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, vaikka se lisäisi kustannuksia."

Osittain samaa mieltä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä ja kulkeminen voi olla hankalaa. Kiinteän paikkaan sidotun terveysaseman sijaan voitaisiin innovoida pienille paikkakunnille esimerkiksi kiertävää sote-keskusta, joka liikkuisi haja-asutus alueilla ja menisi kansalaisten luokse.

"Ulkomaisten hoitajien tuloa töihin Suomeen on helpotettava työvoimapulan lievittämiseksi."

Osittain samaa mieltä

Tärkeämpänä näen sote-alan työolojen korjaamisen ja työn houkuttavuuden lisäämisen. Suomessa on paljon laadukkaasti koulutettua sote henkilöstöä jotka tekevät muiden alojen töitä. "

"Jos hoitajista on pulaa, heitä pitäisi houkutella töihin suuremmalla palkalla."

Osittain samaa mieltä

Palkka on yksi osatekijä isossa kokonaisuudessa. Isoimpana näen ongelman, että työtä ei voida tehdä niin hyvin kuin haluttaisiin. Työn kuormittavuutta on vähennettävä ja siihen ei riitä, eikä auta pelkkä palkankorotus. Resursseja tulee lisätä jotta työtä voidaan tehdä niin hyvin ja eettisesti kuin sote-henkilöstö haluaa sekä lähijohtamiseen tulee panostaa. Sosiaali- ja terveysalaa ei voida ajatella pelkästään kutsumusammattina, vaan henkilöstö kaipaa myös arvostusta.

"On tärkeämpää luoda keskitettyjä, eri palvelut saman katon alle kokoavia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä kuin pyrkiä pitämään palvelut mahdollisimman lähellä."

Osittain eri mieltä

Sosiaali-ja terveyspalveluiden tulee olla jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä ja kulkeminen voi olla hankalaa. Kiinteän paikkaan sidotun terveysaseman sijaan voitaisiin innovoida pienille paikkakunnille esimerkiksi kiertävää sote-keskusta, joka liikkuisi haja-asutus alueilla ja menisi kansalaisten luokse. Lähtökohtaisesti näen ongelmallisena sen, että maakunnassa olisi muutama isompi "sote-keskus", jossa kansalaisten tulisi asioida päivisin.

"On oikein, että esimerkiksi Uudeltamaalta siirretään sote-uudistuksen myötä enemmän rahaa niille alueille, joissa väestö on iäkkäämpää ja sairaampaa."

Täysin samaa mieltä

Kyse on loppu viimein Suomesta ja suomalaista ja olemme kaikki "samassa veneessä". "

"Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. "

En osaa sanoa

Tätä asiaa ei päätetä hyvinvointialueilla.
Tähän asiaan tarvitsen lisää tietoa että voin muodostaa selkeän mielipiteen. Asia ei ole mustavalkoinen.

"On hyvä asia, että homo- ja lesbopareilla on samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla."

Täysin samaa mieltä

Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisoikeus ja tulisi olla myös oikeus perustaa perhe
En näe, että ihmisen seksuaalisella suuntautumisella olisi vaikutusta esimerkiksi vanhemmuuteen.

"Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä."

Osittain samaa mieltä

Lähtökohtaisesti kyllä, mutta lopulliseen päätökseen vaikuttaa moni asia. Tärkeintä on, että paikkakunnalla olisi positiivinen ja avoin asenne asiaan. Paikkakunnan ilmapiirin tulisi tukea mahdollisuuksia laadukkaaseen ja kotouttavaan työhön.

"Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia."

Täysin eri mieltä

Tiukempi kuri ei ratkaise asioita. Vahingollisiin asioihin tulee puuttua aiempaa tehokkaammin, kuten esimerkiksi kouluväkivaltaan tai koulupudokkaisiin, mutta ratkaisu siihen ei ole kuri. Puuttumiseen tarvitaan aitoa lasten, nuorten ja perheiden kohtaamista sekä aiempaa parempaa ja aikaisemmin aloitettua yhteistyötä eri viranomaisten kesken.

"Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle."

Täysin eri mieltä

Lähtökohtani niin työssä kuin vapaa-ajalla on jokaisen ihmisen ihmisarvo

"Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi."

Täysin eri mieltä

Päinvastoin, julkisia palveluita tulisi lisätä ja palveluiden ostoa yksityisiltä yrityksiltä vähentää. Hyvinvointivaltion tarjoamilla sote-palveluilla ei tulisi tehdä bisnestä tai rahallista tulosta. Rahallinen tulos ei voi olla päämäärä vaan sen tulisi olla laadukkaat ja vaikuttavat palvelut, jotka lisäävät kansalaisten hyvinvointia.HELSINGIN SANOMAT

"Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto."

Osittain samaa mieltä

Palveluiden leikkaaminen koskee usein juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

"Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita."

Täysin eri mieltä

Nyky-yhteiskunnassa ne joilla menee hyvin menee entistä paremmin, kun taas ne joilla menee huonosti menee entistä huonommin.

On ymmärrettävää, että ihmisillä on erilaisia palkkoja ja jonkinlaisia tuloeroja. Aina kuitenkaan suurilla tuloeroilla ei ole mitään tekemistä ihmisten lahjakkuuden tai ahkeruuden kanssa. Se mihin perheeseen lapsi syntyy määrittää nyky-yhteiskunnassa liian pitkälle lapselle avautuvia mahdollisuuksia ja tämän tulevaisuutta.

"Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle."

Osittain eri mieltä

Mikäli palvelut ostetaan yksityisiltä palveluiden tuottajilta ovat ne liian raskaita julkiselle taloudelle. Julkisten palvelujen lisääminen, eri palveluiden tiiviimmällä yhteistyöllä ja ennaltaehkäisevällä työllä saadaan säästöjä aikaan.

"Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa."

Täysin eri mieltä

Hallitsematon luonnonvarojen käyttö ja ilmastoasioiden laiminlyönti näkyy jo maailmantasolla. Mielestäni tähän pätee vanha sanonta: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Ellemme nyt pysähdy pohtimaan aiempaa tarkemmin ilmastoasioita olemme tulevaisuudessa aivan uudenlaisten haasteiden edessä ja pohdimme erilaisia terveydellisiä uhkia ja sairauksia, veden saastumista käyttökelvottomaksi, ilmastopakolaisuutta jne. Ympäristöasioihin voi kuitenkin jokainen vaikuttaa hyvinkin pienillä teoilla.

"Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista."

Täysin samaa mieltä

Hallitsematon luonnonvarojen käyttö ja ilmastoasioiden laiminlyönti näkyy jo maailmantasolla. Mielestäni tähän pätee vanha sanonta: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Ellemme nyt pysähdy pohtimaan aiempaa tarkemmin ilmastoasioita olemme tulevaisuudessa aivan uudenlaisten haasteiden edessä ja pohdimme erilaisia terveydellisiä uhkia ja sairauksia, veden saastumista käyttökelvottomaksi, ilmastopakolaisuutta jne. Ympäristöasioihin voi kuitenkin jokainen vaikuttaa hyvinkin pienillä teoilla.

"On parempi perustaa Hämeenlinnaan, Riihimäelle ja Forssaan täyden palvelun sosiaali- ja terveyskeskukset kuin pitää terveysasema jokaisessa alueen kunnassa."

Osittain eri mieltä

Sosiaali-ja terveyspalveluiden tulee olla jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä ja kulkeminen voi olla hankalaa. Kiinteän paikkaan sidotun terveysaseman sijaan voitaisiin innovoida pienille paikkakunnille esimerkiksi kiertävää sote-keskusta, joka liikkuisi haja-asutus alueilla ja menisi kansalaisten luokse. Lähtökohtaisesti näen ongelmallisena sen, että maakunnassa olisi muutama isompi "sote-keskus", jossa kansalaisten tulisi asioida päivisin. "

"Forssan seudun oma erikoissairaanhoito pitää yhdistää Kanta-Hämeen muiden sairaaloiden toimintaan, vaikka se tarkoittaisi joidenkin erikoisalojen siirtoa pois Forssasta."

Osittain eri mieltä

Kanta-Hämeessä etäisyydet ovat pitkiä ja kulkeminen voi olla hankalaa etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Palveluihin hakeutuminen vaikeutuu mikäli palvelu ei ole saavutettavissa sijainniltaan tai aukioloiltaan. "

"Koska sosiaalityöntekijöistä on Kanta-Hämeessä pulaa, heitä kannattaa houkutella töihin suuremmalla palkalla."

Osittain samaa mieltä

Palkka on yksi osatekijä isossa kokonaisuudessa. Isoimpana näen ongelman, että työtä ei voida tehdä niin hyvin kuin haluttaisiin. Työn kuormittavuutta on vähennettävä ja siihen ei riitä, eikä auta pelkkä palkankorotus. Resursseja tulee lisätä jotta työtä voidaan tehdä niin hyvin ja eettisesti kuin sote-henkilöstö haluaa sekä lähijohtamiseen tulee panostaa. Sosiaali- ja terveysalaa ei voida ajatella pelkästään kutsumusammattina, vaan henkilöstö kaipaa myös arvostusta. 

ILTA-SANOMAT

"Jokaisessa kunnassa tulee sijaita vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. "

Täysin samaa mieltä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Etäisyydet voivat olla pitkiä ja kulkeminen voi olla hankalaa. Kiinteän paikkaan sidotun terveysaseman sijaan voitaisiin innovoida pienille paikkakunnille esimerkiksi kiertävää sote-keskusta, joka liikkuisi haja-asutus alueilla ja menisi kansalaisten luokse. Palvelujen saavutettavuus niin sijainnilta, kuin aukioloiltaan vaikuttaa palveluihin hakeutumiseen ja sairauksien tai haasteiden pitkittymiseen/kasautumiseen.

"Jokaisella hyvinvointialueella on oltava ympäri vuorokauden päivystävä sairaala, vaikka se lisäisi kustannuksia. "

Täysin samaa mieltä

Ehdottomasti. Mikäli päivystävää sairaalaa ei olisi hyvinvointialueella vaikuttaisi se erityisesti hyvin sairaisiin ihmisiin, ja äkillisten tapaturmien sekä sairauksien hoitoon negatiivisesti. Palvelujen saavutettavuus niin sijainnilta, kuin aukioloiltaan vaikuttaa palveluihin hakeutumiseen ja sen seurauksena myös sairauksien tai haasteiden pitkittymiseen/kasautumiseen.

"Hallituksen ajamaa seitsemän päivän hoitotakuuta ei pidä säätää, koska se on liian kallis, eivätkä hyvinvointialueet pysty täyttämään vaatimusta."

Täysin eri mieltä

Hoitotakuu tulee säätää ja sen tulee koskea myös mielenterveyspalveluita. Mikäli hoitotakuuta ei säädetä pitkittyy ihmisten sairaudet ja haasteet kasautuvat, joka lisää kustannuksia. Hoitotakuu on avain muutokseen ja hyvinvointialueiden tehtävänä on miettiä miten vaatimus pystytään täyttämään.

"Hyvinvointialueen tulee mahdollistaa yksityiseen hoitoon pääsy palvelusetelillä, jotta hoitoon pääsyn määräajoista ei lipsuta."

Osittain eri mieltä

Julkisia palveluita ja niiden resursseja tulee lisätä ei ostoja yksityisiltä. Hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamilla sosiaali- ja terveyspalveluilla ei tulisi tehdä bisnestä.

"Lääkäriaika on jatkossa kyettävä varaamaan netin kautta myös julkisella puolella kaikkialla Suomessa."

Täysin samaa mieltä

Mielestäni tämä on jo käytännön työn kannalta järkevää ja ennen kaikkea asiakaslähtöistä, kun asiakas voi varata itselleen sopivan ajankohdan. Netin kautta ajan varaaminen on nopeaa ja tehokasta. Tällä hetkellä takaisinsoitto järjestelmä ainoana ajanvarausvaihtoehtona on melko hankala, koska takaisinsoittoa on odotettava puhelimen vieressä ja moni työskentelee alalla, jossa ei ole välttämättä mahdollisuus vastata puhelimeen. Ajanvaraaminen netin kautta ei voi kuitenkaan olla ainut vaihtoehto

"Hoitajamitoitus on peruttava, koska hoitajapulan vuoksi lain edellyttämiä tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa kaikissa yksiköissä, ja osa vanhuksista pärjäisi pienemmälläkin hoitajamäärällä. "

Täysin eri mieltä

"Hoitajamitoituksesta huolimatta yksiköt voivat toimia henkilökuntapulan vuoksi yhä vajaalla miehityksellä. Jatkuvasti alimiehityksellä toimiva yksikkö tulee sulkea ja asukkaat siirtää toiseen hoivakotiin."

Osittain eri mieltä

Seuraukset ei voi kohdistua iäkkäisiin ihmisiin vaan palvelun tuottajaan. Henkilökuntaa on saatavilla, jos työoloja korjataan, kyse on tahtotilasta ja valinnoista.

"Vanhusten hoivassa painopistettä on entisestään siirrettävä tuettuun kotihoitoon."

Osittain samaa mieltä

Jokaisella ihmisellä on Itsemääräämisoikeus ja mikäli iäkäs henkilö haluaa asua kotona on tätä tuettava. Omaishoitajien jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Iäkästä ei voida hoitaa kuitenkaan kotona jos se ei ole hänen etunsa mukaista.

"Vaikka uusi teknologia olisi ikääntyneille haasteellisempaa, heidän on tyydyttävä etäpalveluihin siinä missä muidenkin."

Täysin eri mieltä

Palveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä ja ne tulee toteuttaa siten, miten niille on tarve. Mielestäni lähtökohta ei voi olla, että iäkkäiden tulee käyttää etäpalveluita, vaan he voivat halutessaan käyttää etäpalveluita. Teknologian hyödyntäminen ei ole yhtä helppoa vanhemmalle ikäluokalle, joka meidän tulee muistaa ja huomioida.

"Kuraattorit ja psykologit kuuluvat oppilaiden lähelle kouluihin, eikä heidän työpanostaan saa käyttää hyvinvointialueen muihin tarpeisiin."

Täysin samaa mieltä

Kuraattoreilla ja psykologeilla on merkittävä rooli kouluissa ja he tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Läsnäolo lapsen arjessa madaltaa kynnystä hakea apua, kun sitä tarvitsee. Isot koulukeskukset lisäävät haasteita ja sosiaalisia ongelmia nuorten keskuudessa, joiden ehkäisyssä ja hoidossa oppilashuollolla on iso merkitys. Ennaltaehkäisevistä palveluista supistaminen näkyy raskaampien palveluiden tarpeena ja lastensuojelun kuluina.

"Hyvinvointialueen tulee säilyttää maailmallakin ihaillut neuvolapalvelut täysin julkisen puolen tuotettavina, eikä pienimpiäkään neuvoloita saa lakkauttaa."

Täysin samaa mieltä

Ehdottomasti. Ennaltaehkäisevistä palveluista supistaminen näkyy ongelmien siirtymisenä sukupolvelta toiselle ja kuluina raskaammissa palveluissa. Neuvolalla on merkittävä rooli odottavan äidin ja sikiön terveyden seurannassa ja koko perheen hyvinvoinnin tukemisessa. Neuvolapalveluiden avulla valmistetaan perhettä muutokseen, vanhemmuuteen ja tuetaan vaativassa kasvatustehtävässä.

"Hoitohenkilökunnan tulee saada muita suuremmat palkankorotukset työn kuormittavuuden vuoksi."

Osittain samaa mieltä

Palkka on yksi osatekijä isossa kokonaisuudessa. Isoimpana näen ongelman, että työtä ei voida tehdä niin hyvin kuin haluttaisiin. Työn kuormittavuutta on vähennettävä ja siihen ei riitä, eikä auta pelkkä palkankorotus. Resursseja tulee lisätä jotta työtä voidaan tehdä niin hyvin ja eettisesti kuin sote-henkilöstö haluaa sekä lähijohtamiseen tulee panostaa. Sosiaali- ja terveysalaa ei voida ajatella pelkästään kutsumusammattina, vaan henkilöstö kaipaa myös arvostusta. 

"Hoitajapulan ratkaisuksi on tarjottu usein työperäistä maahanmuuttoa. Sote-palveluihin löytyy kuitenkin riittävästi henkilökuntaa ilman voimakasta maahanmuuttoa. "

Osittain samaa mieltä

Tärkeämpänä näen sote-alan työolojen korjaamisen ja työn houkuttavuuden lisäämisen. Suomessa on paljon laadukkaasti koulutettua sote henkilöstöä jotka ovat siirtyneet töihin muille aloille.

"Suomessa työskentelevältä sairaanhoitajalta vaaditaan hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Hoitajien pätevyys- ja kielivaatimuksia tulee höllentää hoitajapulan lieventämiseksi."

Täysin eri mieltä

Tärkeämpänä näen sote-alan työolojen korjaamisen ja työn houkuttavuuden lisäämisen. Suomessa on paljon laadukkaasti koulutettua sote henkilöstöä jotka ovat siirtyneet töihin muille aloille. Työperäinen maahanmuutto on hyvä asia, mutta riittämätön kielitaito tai ammattipätevyys voi vaarantaa asiakasturvallisuuden.

"Maakuntavero tulee ottaa käyttöön hyvinvointialueiden tulevaisuuden ja itsenäisyyden takaamiseksi."

En osaa sanoa
Tätä asiaa ei päätetä hyvinvointialueilla.

Tähän asiaan tarvitsen lisää tietoa että voin muodostaa selkeän mielipiteen. Asia ei ole mustavalkoinen.

"Kokonaisveroaste saa nousta hyvinvointialueiden ja maakuntaveron myötä, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata. "

Osittain eri mieltä

Palvelut tulisi järjestää siten, että kokonaisveroaste ei nouse. Säästöjä saadaan aikaan panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin, palveluiden uudelleen organisointiin ja kehittämiseen sekä siirtämällä painopistettä palvelujen tuottamisessa takaisin yksityiseltä julkiselle puolelle.

"Jos hyvinvointialue ei selviydy jatkossa mahdollisen maakuntaveron tuotoilla, se on liitettävä toiseen hyvinvointialueeseen."

Täysin eri mieltä
Maakuntaverosta ei päätetä hyvinvointialueilla. Myöskään mahdollisista hyvinvointialueiden yhdistämisestä ei päätettäisi hyvinvointialueilla. Lähtökohtaisesti kuulostaa omituiselta logiikalta, olisiko loppujen lopuksi jäljellä yksi hyvinvointialue "Suomi"?

"Hyvinvointialueen ei tule nostaa asiakaspalvelumaksuja sote-palvelujen rahoittamiseksi. "

Täysin samaa mieltä

Palvelujen maksullisuus vaikuttaa ja myös estää palveluiden käyttöä etenkin kaikkein köyhimpien ihmisten kohdalla.

"Hyvinvointialueiden tulee ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalveluja nykyistä mallia enemmän yksityisille sote-firmoille."

Täysin eri mieltä

Päinvastoin, julkisia palveluita tulisi lisätä ja palveluiden ostoa yksityisiltä yrityksiltä vähentää. Hyvinvointivaltion tarjoamilla sote-palveluilla ei tulisi tehdä bisnestä tai rahallista tulosta. Rahallinen tulos ei voi olla päämäärä vaan sen tulisi olla laadukkaat ja vaikuttavat palvelut, jotka lisäävät kansalaisten hyvinvointia.

"Sote-uudistukselle tulee määritellä selkeä säästötavoite, vaikka se tarkoittaisi palveluista leikkaamista. "

Täysin eri mieltä

Palveluiden leikkaaminen koskee usein juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Lyhytnäköinen säästäminen kostautuu myöhemmin kuluina erikoissairaanhoidosta tai raskaammista palveluista. "

"Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajan pitää toimia tehtävässä kokopäiväisesti ja hänelle tulee maksaa sen mukaista palkkaa/palkkiota esimerkiksi 6000-7000 euroa kuussa."

Osittain eri mieltä

Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja taas johtaa poliittista yhteistyötä, jota aluehallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Tässä hetkessä en näe tarpeellisena, että hallituksen puheenjohtaja hoitaisi tehtäviään kokopäiväisesti.

"Hyvinvointialueille ei tule jatkossa siirtää yhtään lisää tehtäviä. "

Vastauksesi: En osaa sanoa

Tätä asiaa ei päätetä hyvinvointialueilla. Uskon, että aika näyttää miten ja millä aikataululla hyvinvointialueet selviytyvät sote- palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä, jonka jälkeen voidaan palata pohtimaan tätä asiaa. 

"Ministerien ja kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla aluevaltuustoihin. "

Osittain samaa mieltä

Mielestäni ministerien ja kansanedustajien työ voi olla ristiriidassa aluevaltuustoissa tehtäviin päätöksiin joko suoraan tai välillisesti. Uskon kuitenkin, että ministereillä ja kansanedustajilla olisi valtavasti tietoa, josta hyödyttäisiin aluevaltuustoissa, mutta tästä huolimatta olen sitä mieltä, että ministerien ja kansanedustajien tulisi keskittyä tehtävään jonka äänestäjät ovat heille eduskuntavaaleissa luottaneet.

"Palo- ja pelastustoimen tuleva siirto kunnilta hyvinvointialueille pitää perua. "

Osittain eri mieltä

Hyvinvointialueiden tavoitteena oli palveluiden yhteensovittaminen. Palo-ja pelastustoimen sekä sotepalveluiden yhteistyössä ja yhteensovittamisessa on parannettavaa sekä kehitettävää.

"Palo- ja pelastustoimen riittävät resurssit tulee varmistaa säädöksillä. "

Täysin samaa mieltä

Sosiaali- ja terveysalalla on jouduttu turvautumaan säädöksiin, jotta saadaan muutoksia aikaan. En usko, että palo- ja pelastustoimessakaan näitä muutoksia saadaan aikaiseksi ilman säädöksiä. Palo- ja pelastustoimen työoloihin ja palkkaan tulee kiinnittää huomiota. Palomiesten ammattiliitto on myös vaatinut koulutuspaikkojen lisäämistä.

"Pienillä paikkakunnilla hälytystehtäviin riittää VPK:n toimipiste. "

Osittain eri mieltä

VPK on erittäin merkittävä ja vaikuttava toimija palo- ja pelastustoimessa. VPK toiminnan jatkumiseen ja kehittämiseen tulee panostaa hyvinvointialueilla. VPK toimii yhteistyössä palo- ja pelastustoimen kanssa ja täydentää tätä, mutta vastuuta hälytystehtävien hoidosta ei voida sysätä ainoastaan VPK:lle edes pienillä paikkakunnilla. VPK:n ja palo- ja pelastustoimen yhteistyötä on aktiivisesti myös kehitettävä.

ILTALEHTI

Digi- ja etävastaanotoilla voidaan korvata terveys- ja sosiaalihuollon lähipalveluja.

Samaa mieltä

Järkevissä määrin ja niitä lähipalveluita joita voidaan toteuttaa etävastaanottoina ilman, että asiakasturvallisuus vaarantuu tai ihminen jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Uskon, että etenkin sosiaalipuolella on paljon tapaamisia, joita voidaan toteuttaa myös etänä ja koronavirusepidemia on tähän suuntaan jo ohjannut. On kuitenkin muistettava, että etävastaanotto tai -tapaaminen ei koskaan vastaa samaa, kuin ihmisten kasvotusten tapahtuva kohtaaminen. Onkin käytettävä suurta harkintaa siinä mitä tapaamisia toteutetaan etänä ja sen on oltava asiakkaan edun mukaista, ei organisaation tai hyvinvointialueen.

Hyväksyn, että hyvinvointialueeni liitetään elinvoimaisempaan hyvinvointialueeseen palveluiden turvaamiseksi.

Täysin eri mieltä

Mahdollisista hyvinvointialueiden yhdistämisestä ei päätettäisi hyvinvointialueilla. Lähtökohtaisesti kuulostaa kuitenkin omituiselta logiikalta, olisiko loppujen lopuksi jäljellä yksi hyvinvointialue: "Suomi". Hyvinvointialueet ovat jo nyt melko isoja alueita ja näiden yhdistäminen tekisi niistä entistä isompia, joten uskoisin, että tällöin palvelut olisivat entistä kauempana heillä, jotka asuvat pienissä kunnissa.

Riippumatta päätetystä sote-mallista, jokaisen pitäisi pystyä valitsemaan hoitopaikkansa, vaikka sitten yksityiseltä sektorilta.

Täysin eri mieltä

Valinnanvapaus on hyvä asia, mutta kun puhutaan verovaroin tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista tulisi niiden olla julkisia palveluja. Julkisia palveluita tulee lisätä, jotta ketään ei jää vaille hoitoa ja pääsee hoitoon kohtuullisessa ajassa. Julkisten palveluiden laatuun muutenkin tulisi kiinnittää huomiota. Valinnanvapautta voitaisiin kuitenkin käyttää julkisten palveluiden sisällä ja ihminen voisi edelleen halutessaan hakeutua myös yksityisen sektorin palveluiden piiriin, mutta tällöin hänen tulisi maksaa suurin osa hoidosta tai palvelusta itse. Mielestäni julkisia palveluita tulisi kehittää ja lisätä niin paljon, että ihmisillä ei olisi tarve hakeutua yksityiselle sektorille.

Jos rahat meinaavat loppua, mieluummin nostetaan veroja kuin karsitaan palveluita.

Samaa mieltä

Palveluiden leikkaaminen koskettaa eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Uskon, että on kuitenkin myös muita keinoja, kuin palveluista leikkaaminen tai verojen nosto.

Sote-uudistuksen ei pitäisi kasvattaa julkisia menoja.

Samaa mieltä

Sote- uudistuksen yhtenä tarkoituksena on käsittääkseni myös menojen hillitseminen. Mielestäni julkisia palveluita tulee lisätä ja samalla vähentää yksityiseltä sektorilta ostettavia palveluita. Pitkällä tähtäimellä tämä tuo säästöä. Koronavirusepidemia on lisännyt terveydenhuollon menoja ja tulee lisäämään sosiaalihuollon menoja vielä todella pitkiä aikoja. Onkin tärkeää turvata esimerkiksi mielenterveyspalveluiden saatavuus ja muutenkin lisätä ennaltaehkäiseviä palveluita. Pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisy ja nopea hoitoon pääsy hillitsevät menojen kasvua, vaikka ne alussa lisäisivätkin menoja.

Maakuntavero pitää ottaa käyttöön. Sen kautta maakunnat voivat kehittää itsenäisesti sote-palvelujaan, mutta se voi johtaa siihen, että veroprosentti on erisuuruinen eri alueilla.

Neutraali

Tästä asiasta ei päätetä hyvinvointialueilla. Asia ei ole aivan yksinkertainen ja tarvitsen tästä vielä lisää tietoa ja näkökulmia. Veron käyttöön otolla on puolensa, mutta samoin sillä on riskinsä

Hoitajille pitää maksaa lisää palkkaa, vaikka se johtaisi kulujen kasvamiseen.

Samaa mieltä

Hoitajien palkka on yksi tekijä isossa kokonaisuudessa. Isoimpana ongelmana hoitajapulaan ja hoitajien väsymiseen näen, että työtä ei voida tehdä niin hyvin kuin haluttaisiin. Työn kuormittavuutta on vähennettävä ja siihen ei riitä, eikä auta pelkkä palkankorotus. Resursseja tulee lisätä jotta työtä voidaan tehdä niin hyvin ja eettisesti kuin sote-henkilöstö haluaa sekä lähijohtamiseen tulee panostaa. Sosiaali- ja terveysalaa ei voida ajatella pelkästään kutsumusammattina, vaan henkilöstö kaipaa myös arvostusta. Esimerkiksi hoitajamitoituksen myötä kulut tulevat nousemaan, koska tämä tarkoittaa väistämättä työntekijöiden lisäämistä.

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaa täytyy helpottaa palkkaamalla työntekijöitä ulkomailta.

Samaa mieltä

Tärkeämpänä näen sote-alan työolojen korjaamisen ja työn houkuttavuuden lisäämisen. Suomessa on paljon laadukkaasti koulutettua sote henkilöstöä jotka ovat siirtyneet töihin muille aloille.

Pelastustoimen rahoitus on turvattava, vaikka se vähentäisi rahoitusta sosiaali- ja terveyspuolelta.

Samaa mieltä

Pelastustoimen rahoitus kuuluu valtion talousarviorahoituksen piiriin. Pelastustoimen rahoituksesta on kuitenkin huolehdittava myös hyvinvointialueilla, että se on riittävä. Näen mahdollisena (ja toivottavana) myös sen, että palo- ja pelastustoimen osalta joudutaan jossakin vaiheessa turvautumaan säädöksiin samalla tavalla kuin sote-puolella. Muutoksia tuskin tulee ilman velvoittavia säädöksiä, koska niitä ei ole tullut sote-puolellakaan, vaikka ongelmat on tiedostettu. Palo- ja pelastustoimen työoloihin ja palkkaukseen tulisi kiinnittää huomiota hyvinvointialueilla.

Jos asiakkaalle ei saada järjestettyä kiireetöntä hoitoa perusterveydenhuollossa 7 vuorokauden sisällä, asiakkaalle on tarjottava palveluseteli yksityiseen terveydenhuoltoon.

Samaa mieltä

Julkista terveydenhuoltoa on kuitenkin lisättävä siten, että hoitoa pystytään tarjoamaan entistä nopeammin ja palvelusetelin käyttö olisi poikkeuksen poikkeus. Verovaroin kustannettavat sosiaali- ja terveyspalvelut pitää tulevaisuudessa pystyä tuottamaan lähes tulkoon täysin julkisina palveluina.

Vastustan vuosittaista Pride-viikon sateenkaariliputusta alueellani.

Täysin eri mieltä

Monelle ihmiselle liputus olisi hyvin merkityksellinen. Liputus mielestäni myös lisäisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja osattaisi suvaitsevaisuutta.

Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Samaa mieltä

Lähtökohtaisesti kyllä, mutta lopulliseen päätökseen vaikuttaa moni asia. Tärkeintä on, että paikkakunnalla olisi positiivinen ja avoin asenne asiaan. Paikkakunnan ilmapiirin tulisi tukea mahdollisuuksia laadukkaaseen ja kotouttavaan työhön.

Yhteiskunnan pitäisi ohjata vahvasti siihen, että molemmat vanhemmat ovat perhevapaalla yhtä paljon lasten kanssa kotona.

Täysin eri mieltä

Mielestäni tämä on jokaisen perheen oma asia. Perhe tietää itse mikä on paras ratkaisu heidän elämäntilanteessaan. Valtio ei voi alkaa vahvasti ohjata tähän suuntaan, koska voi olla, että esimerkiksi toisen vanhemman toimintakyky tai esimerkiksi psyykkinen vointi ei kestä olla lapsen kanssa kotona. Pidän tärkeänä myös sitä, että äiti voi halutessaan imettää lasta, koska tällä on paljon terveyshyötyjä niin äidille, kuin lapselle, sekä iso merkitys äidin ja lapsen suhteen muodostumiselle. Mikäli valtio ohjaisi tähän suuntaan vaikuttaisi se väistämättä myös osalla äideistä imetyksen kestoon.

Ilmasto- ja ympäristönäkökulma on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Täysin samaa mieltä

Hallitsematon luonnonvarojen käyttö ja ilmastoasioiden laiminlyönti näkyy jo maailmantasolla. Mielestäni tähän pätee vanha sanonta: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Ellemme nyt pysähdy pohtimaan aiempaa tarkemmin ilmastoasioita olemme tulevaisuudessa aivan uudenlaisten haasteiden edessä ja pohdimme erilaisia terveydellisiä uhkia ja sairauksia, veden saastumista käyttökelvottomaksi, ilmastopakolaisuutta jne. Ympäristöasioihin voi kuitenkin jokainen vaikuttaa hyvinkin pienillä teoilla.

Alueellani on ennemmin helpotettava yksityisautoilua kuin kehitettävä julkista liikennettä.

Täysin samaa mieltä

Omalla asuinseudullani etäisyydet ovat pitkiä ja julkinen liikenne hyvin vähäistä. Näen, että julkisen liikenteen lisääminen lisäisi kuluja, muttei hyötyjä pienten kuntien asukkaille. Kuitenkin esimerkiksi Hämeenlinnassa, jossa on jo melko hyvin julkista liikennettä ja mahdollisuus näitä hyödyntää voi olla järkevää panostaa julkiseen liikenteeseen yksityisautoilun sijaan.

Erityisosaamista vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kannattaa keskittää Kanta-Hämeessä isoihin asutuskeskuksiin.

Eri mieltä

Sosiaali-ja terveyspalveluiden tulee olla jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä ja kulkeminen voi olla hankalaa. Kiinteän paikkaan sidotun sosiaali- ja terveysaseman sijaan voitaisiin innovoida pienille paikkakunnille esimerkiksi kiertävää sote-keskusta, joka liikkuisi haja-asutus alueilla ja menisi kansalaisten luokse. Lähtökohtaisesti näen ongelmallisena sen, että maakunnassa olisi muutama isompi "sote-keskus", jossa kansalaisten tulisi asioida päivisin.

Kanta-Hämeessä hoitovelan purkamista on tehtävä esimerkiksi lisäämällä palveluseteleiden ja ostopalveluiden käyttöä.

Täysin eri mieltä

Mielestäni julkisia palveluita ja niiden resurssia tulisi lisätä eikä ostoja yksityiseltä sektorilta.

Jokaisessa Kanta-Hämeen kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.

Samaa mieltä

Sosiaali-ja terveyspalveluiden tulee olla jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä ja kulkeminen voi olla hankalaa. Kiinteän paikkaan sidotun terveysaseman sijaan voitaisiin innovoida pienille paikkakunnille esimerkiksi kiertävää sote-keskusta, joka liikkuisi haja-asutus alueilla ja menisi kansalaisten luokse

Kanta-Hämeellä on ollut toimivaa yhteistyötä muiden alueiden sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa esimerkiksi tekonivelpotilaiden hoidossa Coxassa, ja yhteistyötä on jatkettava sote-uudistuksesta huolimatta.

Täysin samaa mieltä

Uskon, että jokaisella hyvinvointialueella on jotakin osaamista, joka toisella alueella on heikompaa. Yhteistyön avulla palveluita voidaan kehittää ja samalla oppia toinen toisiltamme. Miksi keksiä pyörää uudestaan? Hyvinvointialueista huolimatta kyseessä on kuitenkin suomalaiset ja yksi "Suomi".

Jos pitää valita, laitan rahoitusta mieluummin vanhusten kuin nuorten palveluihin.

Eri mieltä

Toivottavasti tämänkaltaiseen kahtiajako tilanteeseen ei jouduta. Päätökseen tässä hetkessä vaikuttaisi kuitenkin myös se, että koronavirusepidemia on vaikuttanut paljon nuoriin ja samalla ajattelen, että meidän on huolehdittava siitä, että nuorisomme pysyy psyykkisesti ja fyysisesti siinä kunnossa, että he kykenevät työelämään, perhe-elämään ja huolehtimaan hyvinvointivaltiostamme kun itse ikäännymme.