Olisitteko valmiita leikkaamaan pienien kuntien kuten Ypäjän ja Humppilan sote-palveluista, joissa ihmisiä on vähän verrattuna esimerkiksi Forssaan ja Hämeenlinnaan. Jos ette, niin kuinka kehittäisitte pienien kuntien palveluita tai vähintään pitäisitte ne tasolla jolla ne nyt ovat?

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

En olisi missään nimessä valmis leikkaamaan palveluista pienemmissä kunnissa. Tämä on yksi syy miksi itse asetuin ehdolle! Aluevaltuustossa tulee miettiä koko hyvinvointialuetta, mutta koen edustavani myös pieniä kuntia (sekä kyliä) ja niiden ääntä, kun uudistuksista päätetään.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on nimenomaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus palveluissa. Nykyisistä jo varsin niukoista palveluista leikkaaminen sotisi tätä perustehtävää vastaan. Humppilan, Ypäjän ja Jokioisten asema korostuu mielestäni erityisesti muutoksessa, koska osa palveluista järjestetään jo nyt Hämeenlinnassa, jonne näistä kunnista pitkä matka. Lisäksi palveluihin hakeutumisen viivästyminen ja vaikeutuminen lisää suoraan myös kuluja, kun haasteet pahenee, ovat ne sitten sosiaalisia tai terveydellisiä.

Pienemmillä paikkakunnilla palveluita on jo supistettu minimiin, ja suurimman osan joutuu 'hakemaan' Forssasta. Aikuissosiaalityö on paikalla pienemmillä kunnilla vain harvoin ja tästä ei ole vara supistaa. Lapsiperheiden palveluiden tulee jatkossakin liikkua kotiin. Mielestäni myös mielenterveyspalveluiden tulisi liikkua enemmän kotiin ja erityisen haasteellisena näen myös lasten- ja nuortenpsykiatrian, koska tämä usein edellyttää vanhemman poissaoloa töistä ja kuljettamista. Muissakin palveluissa mielestäni painopistettä tulisi siirtää enemmän siihen, että ammattilainen liikkuu, eikä aina olettaa, että asiakas liikkuu. Usein myös ihmisen elinympäristö ja ihminen elinympäristössään kertoo paljon enemmän kokonais hyvinvoinnista, kuin vastaanotolla tapaaminen.

Oma toiveeni onkin, että palveluita voitaisiin kehittää enemmän kotiin vietäväksi ja aukioloajoissa on joustettava nykyistä enemmän. Palveluiden tarjoaminen kello 8-16 välillä ei ole aina asiakkaan edun mukaista, vaan voi edellyttää esimerkiksi töistä poissaoloa. En usko kuitenkaan, että esimerkiksi joka päivä olisi mahdollisuus tarjota ilta-aikoja, mutta jonkin verran tulisi olla. Etenkin pienipalkkaisilla aloilla töistä poissaolo on haasteellista ja vaikuttaa jälleen palveluihin hakeutumiseen.Enemmän tulee myös panostaa yhteistyöhön viranomaisten välillä ja siihen, että esimerkiksi pidemmän sairauden esiintyessä lääkäri ottaisi sosiaalialan ammattilaisen osaksi prosessia miettimään ihmisen tilannetta kokonaisvaltaisesti ja esimerkiksi kotiin tarvittavaa tukea tai antamaan ohjausta vaikkapa etuuksien hakemisessa. Palvelut on sovitettava yhteen silloin, kun se palvelee asiakasta, ei hyvinvointialuetta.
Digipalveluita tulee hyödyntää, mutta sen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja asiakkaan haluun hyödyntää digipalveluita, se ei voi missään nimessä olla itseisarvo esimerkiksi haja-asutusalueelle. Digipalveluiden avulla olisi kuitenkin varmasti myös helpompaa ja vaivattomampaa tarjota esimerkiksi niitä ilta-ja viikonloppuaikoja, ilman että on hakeuduttava päivystykseen.

Yksi isoimmista omista tavoitteista on se, että jos terveyskeskusmaksuja ei kyetä poistamaan niin helpotettaisiin maksuvapautuksen hakemista (ja myöntämistä) siten, että se aidosti ja helposti käytettävissä. Kenenkään hoitoon hakeutuminen ei saa olla kiinni taloudellisesta tilanteesta!