Kysy ehdokkailta

Satu Viksten: Kiitos kysymyksestä! Paljon riippuu mistä ammattiryhmästä puhutaan. Esimerkiksi hoitajat tuovat esiin, että isoin haaste on työn kuormitus. Tämän korjaamiseen pelkkä palkankorotus toimii huonosti. Kokeilemisen arvoista olisi esimerkiksi lyhennetty työaika samalla palkalla(kun se palkka on saatu sopivalle tasolle). Johtamisen on oltava alhaalta ylöspäin ja henkilöstöllä oltava mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen. Lääkärien kohdalla haastetta lisää massiiviset ulkoistukset ja se, että oman osaamisen 'yhtiöittäminen' tällä hetkellä huomattavasti kannattavampaa,jolloin parempi palkka ja teet vaan lääkärin työtä. Mielestäni nämä ovat niitä asioita joita tulee kysyä henkilöstöltä ja kuunnella hyvin herkällä korvalla. He tietävät parhaiten millä tulisivat töihin ja mikä heidät töissä pitää. Metsään mennään jos 'luullaan' tietävämme mikä on ratkaisu.

Arja Mäkelä: Kiitos kysymyksestäsi. Minä olen koko ikäni asunut paikkakunnalla ja minulle on tärkeää kotikaupunkini palveluiden säilyminen. Olen toiminut yli kymmenen vuotta hoitajana kotihoidon puolella ja mielestäni on tärkeää säilyttää palvelut niin terveyden hoidon kuin sosiaalipalveluiden ja pelastustoimen osalta omalla paikkakunnalla.

Mervi Haippo: Kiitos kysymyksestä. Helpoin vastaus olisi, että nostetaan palkkoja, mutta tuskin se niin yksinkertaisesti olisi. Palkkoja nostamalla nostaisi myös veroja. Minusta arvostus lähtee suurimmalta osin itsestä. Minä ainakin avostan työtäni. Olen lohduttaja, avustaja, ohjaaja ja olen paikalla, kun viimeiset hetket on käsillä. Olisi paljon, jos lähihoitaja voisi jotenkin tehdä nykyvämmäksi ammatiksi. Että tiedettäisi laajemmin, mitä me oikein teemme. Työorganisaatio sellaiseksi, että se tukisi ydintyön tekemistä ja siihen keskittymistä.

Tiina Tuomisto: Kiitos hyvästä ja tärkeästä kysymyksestä. Jos aluevaltuustoon pääsen, niin aion siellä kyllä tehdä työtä sen eteen, että hoitajien asemaan ja hyvinvointiin kiinnetetään huomiota. Yksi tärkeä asia on , että otetaan hoitajat mukaan kehittämään/miettimään miten omaa työtään voi kehittää ja etsiä ongelmiin ratkaisuja.Hoitajat oman työnsä tietävät parhaiten ja yhdessä miettimällä saadaan tuloksia aikaan. (sitä olemme aloittaneet tekemään omassa työyhteisössäni viime vuoden puolella ja se jatkuu tämän vuoden puolella). Palkkaus on todella tärkeä asia, omassa työssäni kotihoidon aluevastaavana kuulen siitä hoitajilta tosi usein, että heitä ei arvosteta koska palkka on pieni. Minun kauttani hoitajien ääni kyllä kuuluu, olen niin kauan ollut vanhuspuolella töissä eri tehtävissä, että kokemusta on karttunut paljon ja hoitajien mielipiteitäolen kuullut ja kuunnellut.

Mikko Ilmén: Huoli on aiheellinen varsinkin haja-asutus alueilla, kun jo nyt on matkaa aivan riittävästi terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Muutoksia on varmasti luvassa ja kuten tiedämme, niin palveluiden rahoituspohja on määräävä tekijä. Itse pidän tärkeänä lähipalveluiden toimivuutta ja en olisi sulkemassa nykyisiä toimipisteitä.

Arja Mäkelä: Tärkeä kysymys, johon ei varmastikaan ole valmista vastausta kenelläkään ehdokkaalla. Itse olen valmiina puolustamaan terveysasemien säilyttämistä niissä paikoissa, missä terveysasemia on tälläkin hetkellä. Mielestäni ei ole mitään syytä lähteä siihen vaihtoehtoon, että palveluita heikennetään, vaan palvelut tulee säilyttää sillä tasolla millä ne ovat nyt. Pitääksemme paikkakunnat asuttuina tarvitsemme terveysasemia myös pienemmissä kunnissa, silloin palveluiden saannista paikkakunnalta tulee yhä tärkeämpää, niin vanhenevalle väestölle kuin lapsiperheillekin.

Ei suljeta. Palvelua kehitetään vastaaman paremmin asiakkaiden tarpeita. Saman katon alta enemmän palvelua yhdellä käynnillä.

Katariina Pohjalainen: Terveysasemat tulevat muuttumaan. Näin ajattelen. Sulkeminen ei ole vaihtoehto, toiminnan kehittäminen on monitoimisempaan suuntaan. Näinhän kehitetään isommissakin keskittymissä. Itse näen enemmänkin niin, että palveluita voi olla saatavilla eri päivinä, siten että hoitajat, lääkärit ym. henkilöstä liikkuu. Asema säilyy paikoillaan ja asiakkaalla on vanha tuttu paikka, jonne mennä.

Tiina Tuomisto: Uudistuksen painopiste on kehittää peruspalveluita niin, että ne olisivat paremmin kaikkien saatavilla. En lähtisi sulkemaan terveysasemia, vaan kehittämään niiden toimintaa. Terveysasemilta tulisi saada sekä sote- että terveyspalvelut. Palveluita voidaan kehittää vielä paljon terveysasemilla. Miten niitä kehitetään riippuu paljon siitä ketä näistä päättää, kun aluevaltuustot aloittavat toimintansa.

Satu Viksten: Heippa ja kiitos kysymyksestäsi. Toivottavasti ei! Tähän tuskin ketään osaa vielä sanoa varmaa vastausta ja se riippuu paljon ihmisistä ja puolueista, jotka aluevaltuustossa tulevat päättämään näistä asioista. Vasemmistoliiton (kannattaa kurkata vaaliohjelma) sekä minun tavoite on, että usein tarvittavat palvelut (esim. lääkäri, hoitaja, sosiaalityö jne.) täytyy olla lähellä ihmistä ja tämän eteen tullaan myös tekemään kaikkemme.

Seppo Vuorio: Vaalien keskeinen kysymys on, miten lähipalvelut järjestetään. Lähipalveluita mielestäni ovat perusterveydenhuollon palvelut, yleis- ja hammaslääkäripalvelut, neuvola, asumispalvelut. Terveysasemia ei tule sulkea, vaan niitä tulee kehittää varsinaisiksi sote-asemiksi, joista saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut.

Mikko Ilmén: En olisi valmis leikkaamaan pienienkään kuntien sote palveluja. Väestömme ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa. Suomessa käytetään jo nyt vähiten taloudellisia resursseja/bkt terveydenhuoltopalveluiden tuottamiseen kuin esim. Saksa, Sveitsi, Ruotsi, Norja, Japani jne. Palveluita voisi kehittää mm. panostamalla nykyistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn. Lisäksi myös olemassa olevien tilojen parempi hyödyntäminen l. saman katon alla-periaate, esim. vaikka ma ja to lääkäri tavattavissa ajanvarauksella, ti-ke hoitajan vastaanotto, pe neuvola käynnit.

Arja Mäkellä: Peruspalvelut tulee löytyä jokaiselta paikkakunnalta, jossa on terveysasemat nytkin. Palveluja tulee kehittää siihen suuntaan, että palveluja kuljetetaan niitä tarvitseville. Esimerkiksi lääkärit voivat kiertää eri terveysasemia ja antaa muutamana päivänä viikosta työpanoksensa eri paikkakunnilla.

Näillä muutoksilla ei olisi tarvetta leikata palveluista vaan parantaa niitä. Kunnissa pitää löytyä peruspalvelut .Jos tarvitaan erikoislääkäriä ei asiakkaan enää tarvitsisi välttämättä matkustaa pitkiä matkoja vaan palvelun saisi omassa kunnassa. Terveysasema tilaisi lisäpalvelut aina niitä tarvitessaan asiakkaalle.

Katariina Pohjalainen: Palveluita ei saa leikata. Ne tuodaan myös pieniin kuntiin. Palvelut liikkuvat, ihmiset eivät. Pienissä kunnissa tulee olla monimuoto sote-talo, jossa eri päivinä on erityyppinen vastaanotto. Myös etävastaanottoa on mahdollsista kehittää siten, että kaikki pystyvät sitä käyttämään. Tärkeintä on aina ensimmäinen kontakti, johon tulee toisen ihmisen vastata viipymättä.

Tiina Tuomisto: En ole valmis leikkaamaan pienten kuntien sotepalveluista, uudistuksen tarkoitus on, että palvelut ovat yhden vertaisia kaikkialla. Haastetta tässä tulee varmasti olemaan, mutta se on mahdollista. Esim. ennaltaehkäisy, teknologian hyödäminen, henkilöstön mielipiteiden kuunteleminen on tärkeää ja se, että hyödynnynetään kunnissa nyt jo olevia terveysasemia. Henkilöstö voi liikkua, mutta asiakkaat eivät välttämättä.

Satu Viksten: Heippa ja kiitos kysymyksestäsi! En olisi missään nimessä valmis leikkaamaan jo supistetuista palveluista pienemmissä kunnissa. Osa palveluista järjestetään jo nyt Hämeenlinnassa, jonne näistä kunnista pitkä matka. Palveluissa painopistettä tulisi siirtää enemmän siihen, että ammattilainen liikkuu, eikä aina olettaa, että asiakas liikkuu. Aukioloajoissa on joustettava nykyistä enemmän. Palveluiden tarjoaminen kello 8-16 välillä ei ole aina asiakkaan edun mukaista, vaan voi edellyttää esimerkiksi töistä poissaoloa. Enemmän tulee myös panostaa yhteistyöhön viranomaisten välillä ja siihen, että palvelut sovitetaan yhteen silloin, kun se palvelee asiakasta, ei hyvinvointialuetta. Digipalveluita tulee hyödyntää, mutta sen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja asiakkaan haluun hyödyntää digi-palveluita. Maksuvapautuksen hakemista (ja myöntämistä) on helpotettava siten, että se on aidosti ja helposti käytettävissä. Kenenkään hoitoon hakeutuminen ei saa olla kiinni taloudellisesta tilanteesta! Klikkaa tekstiä lukeaksesi koko vastauksen.

Seppo Vuorio: Ypäjän ja Humppilan sote-palvelut tulee järjestää kuten vastauksessani terveysasemien sulkemista vastauksessani kerron: Vaalien keskeinen kysymys on, miten lähipalvelut järjestetään. Lähipalveluita mielestäni ovat perusterveydenhuollon palvelut, yleis- ja hammaslääkäripalvelut, neuvola, asumispalvelut. Terveysasemia ei tule sulkea, vaan niitä tulee kehittää varsinaisiksi sote-asemiksi, joista saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut.