Aluevaalianalyysi

Ehdokkaiden vaalitulos

Tutki taulukkoa

Huomioita

  • Suurin osa äänistä kerättiin odotetusti Forssasta. Ehdokkaamme keräsivät kaikkiaan 860 ääntä, joista Forssasta tuli 558 (noin 65%). Tammelasta ääniä tuli toiseksi eniten 109 (noin 12,5%) ja myös Jokioinen ja Hämeenlinna korostuivat tilastoissa molemmat 57 äänen ansiosta (noin 6,5%)
  • Tammelan äänistä suurimman osan keräsi Satu 59 äänellä (noin 36% äänisaaliistaan), mutta myös Seppo, Tiina ja Suvi keräsivät sieltä mainittavasti ääni. Suvin Tammelasta saatu prosentuaalinen osuus jää 5,6%:iin mikä on hieman vähemmän, kuin ehdokkaidemme keskiarvo. 14 äänen määrä on kuitenkin toiseksi eniten. Tulevaisuuden vaaleja ajatellen, Tammelasta voisi löytyä potentiaalisia ääniä lisääkin. 
  • Jokioisissa annetuista äänistä Forssan Vasemmistoliiton ehdokkaista eniten keräsivät Seppo (22), Suvi (11) ja Satu (10). Prosentteina Sepon saalis oli selkeästi suurin. Jokioinen vahvempaa aluetta myös Tiinalle ja Petrille. Mielenkiintoinen huomio on myös se, että Satu oli kerännyt 6% äänistään Jokioisilta, vaikka Tammela on monessa suhteessa etäinen Jokioisiin nähden. 
  • Hämeenlinnasta ehdokkaamme keräsivät prosentteina vaatimattomat 0,22% hyväksytyistä äänistä (57 ääntä 25574:stä hyväksytystä) . Määrällisesti se on kuitenkin yhdessä Jokioisten kanssa kolmanneksi eniten. Suville Hämeenlinna oli Forssan jälkeen paras alue. Huomattavan vahva se on myös Arjalle (17,8% äänistään) ja Satulle (13,5% äänistään). Tulevaisuuden vaaleissa Hämeenlinnaan kannattaa panostaa, etenkin heidän, jotka sieltä nyt olivat ääniä saaneet. Jo pienikin prosentinosan nousu merkitsee äänimäärässä huomattavaa muutosta.

Vasemmistoliiton kannatus

Huomioita

  • Vasemmstoliiton kannatus Kanta-Hämeen hyvinvointialueella oli 10,2% ja Forssan käytännössä sama 10,3%
  • Aluevaalien kannatuksen vertaaminen kuntavaaleihin tai eduskuntavaaleihin on ongelmallista, koska kyseessä on eri vaalialue ja käytännöt ovat vielä muodostumatta. Vaalialueen eri kunnat ovat eri kokoisia ja äänestysaktiivisuus kuntien välillä vaihtelee. Yksikin merkittävä ääniharava voi muuttaa kannatuslukuja koko kunnan osalta, mikä vaikuttaa tai on vaikuttamatta näkyvästi hyvinvointialueen lukuihin riippuen siitä, kuinka isosta kunnasta on kyse.  
  • Forssan ehdokaslistalta puuttui nimiä, jotka pärjäsivät hyvin kuntavaaleissa, millä voi selittää noin 1,5% laskua kuntavaalien tulokseen. Tästä ei kuitenkaan voi vetää suoraviivaisia johtopäätelmiä sillä nyt puuttuneet ehdokkaat eivät välttämättä olisi pärjänneet yhtä hyvin aluevaaleissa koska kuntavaaleissa ja aluevaaleissa korostui hyvin erilaiset asiat ja osaaminen. Toisaalta myös Forssan pudotuksen olisi laskennallisesti pitänyt olla huomattavasti suurempi, noin 4-5% luokkaa, mikäli nämä äänet olisi yksinkertaisesti jääneet tulematta tai menneet muualle. Jossittelu tarjoaa mahdollisuudet monenlaiseen päättelyyn, josta on syytä pidättäytyä. Tosiasiassa Forssan Vasemmistoliiton kannatus on ollut suurempaa kuin maan keskiarvo ja sen lasku samaan kuin aluevaaleissa on siinä mielessä positiivinen, että Vasemmistoliitto paransi yleisesti kannatustaan kuntavaaleihin verrattuna. Tämä viittaa siihen, että positiivinen trendi näkyi myös Forssassa etenkin, koska nousua eduskuntavaalien kannatukseen oli selvästi enemmän kuin pudotusta kuntavaaleihin. 
  • 10,2% kannatuksella on erittäin haastavaa saada ehdokasta valituksi ja loppuviimein kilpailua käytiin eri kunnissa ehdolla olevien ehdokkaiden välillä. Tarja Kirkkola-Helenius teki erittäin kovan kampanjan ja keräsi eniten Jokioisilta. Hän keräsi äänensä pääosin Jokioisilta, mutta sai kannatusta myös muista Lounais-Hämeen kunnista. Forssasta hän keräsi 40 ääntä siinä missä Forssalaiset ehdokkaat saivat 57 ääntä Jokioisilta. Silti, vaikka nämäkin äänet olisivat Kirkkola-Heleniukselle menneet, äänet olisivat hädin riittäneet aluevaltuutetuksi. 

Vaalikampanjointi

Kotisivut

Forssan Vasemmistoliitto avasi uudet kotisivut kampanjoinnin avuksi. Jokaiselle ehdokkaalle tehtiin oma nimikkosivunsa, jota ehdokkaat pystyivät jakamaan kampanjoidessaan. 

Ehdokkaiden kotisivuilta löytyi mm. perustietoja, vaalekonevastauksia ja linkkejä ehdokkaiden kirjoituksiin, joita kerättiin näkyville kotisivujen "Sotevaali"-osastoon. 

Kotisivuja kehitettiin kampanjan aikana. Sinne avattiin esimerkiksi mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaille anonyymisti, jota kautta tulikin muutama kysymys, jotka vastauksineen julkaistiin kotisivuilla. 

Nopea aikataulu ei aiheuttanut ongelmia sivujen rakentamisen suhteen, mutta sillä se vaikutti sivujen löydettävyyteen negatiivisella tavalla. Hakukoneoptimointi ottaa aikansa, kunnes tieto sivuista on indeksoitu hakukoneisiin. Toisin sanoen uudet sivut eivät ala näkymään hakukoneiden tuloksissa heti. 

Haittaa tuli myös siitä, että Forssan Vasemmistoliittoa haettaessa hakutuloksiin ilmestyi vanhat Vasemmistoliiton ylläpitämät kotisivut, jotka jo kertaalleen olivat hävinneet, mutta jotka ikävästi olivat palautuneet vaalien lähestyessä. Valtaosa, ellei kaikki haut ohjautuivat väärille sivuille, johon saatiin linkki uusille sivuille vasta myöhäisessä vaiheessa. Vanhat sivupohjat ovat heikosti hallittavissa ja ne käyttävät yhä 2016 käyttöön otettua sivupohjaa, minkä voi päivittää vain kotisivujen omistaja. 

Toimenpiteisiin vanhojen sivujen poistamiseksi on ryhdytty. 

Oheisista kuvista näkyy, että päivittäisiä kävijöitä paria piikkiä lukuunottamatta on ollut noin 150. Sitä voi pitää hyvänä määränä näin tuoreille sivuille, jotka kärsivät muistakin näkyvyysongelmista. Sivulataustilastosta päätellen suurin osa kävijöistä on avannut vain yhden sivun kotisivuilla. Käydyimmistä sivuista kuitenkin käy ilmi, että eniten on katsottu etusivua, johon uusinta tietoa ja osallistumismahdollisuuksia lisättiin.

Liikenne on pääasiassa tullut Facebookin kautta, jossa kotisivuja ja niillä olevaa sisältöä linkkeineen jaettiin. Tämä osaltaan selittää myös sitä, miksi kävijät ovat vierailleet usein vain yhdellä sivulla. 

Somemainonta

Somemainonnassa käytettiin erilaisia kohdennuksia osin Vasemmistoliiton ohjeiden mukaan, osin kokeilemalla eri tapoja. Selvää ohjetta tai näkemystä mainosten kohdentamiseen ei ollut, mikä näkyy myös tuloksista, jota on hankala ennakoida.

Mainosten ajoitus näkyy myös kotisivuvierailuiden määrässä sekä millä alasivuilla on vierailtu.

Forssan Vasemmistoliitolla ei ole omia sivuja Facebookissa, mikä oli pääasiallinen käyttämämme sosiaalisen median alusta. Facebookissa maksettuja mainoksia näytettiin myös Instagramissa. 

Käytimme Lounavas-sivuja Facebookissa, jotka oli rakennettu viime kuntavaaleja varten tarkoituksena koota seudun Vasemmistoliittoyhdistykset yhteen. Sivut jäivät käyttämättä sen jälkeen, eikä Jokioinen toisena elinvoimaisena yhdistyksenä käyttänyt niitä aluevaaleissa lainkaan. 

Lounavas nimenä voi tuntua vieraalta ja ohjata ajattelemaan muuta. Sen käyttäminen oli kuitenkin johdonmukaisempaa, koska sivuilla oli jo paljon Lounais-Hämäläisiä seuraajia ja koska Forssan Vasemmistoliiton facebooksivuille emme saa hallintaa sen enempää kuin poistettua vanhoja sivuja Facebookista. 

Asia pitää ratkaista hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja. 

Mainosten kattavuus ja niiden aiheuttamat reaktiot ovat käytettyihin summiin nähden vähintään tyydyttävät. Erityisen hyvin toimiva orgaaninen mainonta, jossa ihmiset jakavat julkaisuja itsenäisesti on haastavaa, koska julkaisun sisällön pitää olla sellainen huomiota herättävä, että sitä halutaan jakaa. Saimme jonkin verran ylimääräistä näkyvyyttä kirjoitusvirheen takia, jossa mainosten maksajaksi oli ilmoitettu "Forssan Vasesmistoliitto". Toisen puolueen edustajat levittivät mainosta sille ilveillen, kuitenkin samalla tuoden meille ilmaista näkyvyyttä. 

Viraaliksi lähtevien mainosten laatiminen poliittisessa ympäristössä positiivisella tavalla on erittäin vaikeaa.

Muu kampanjointi

  • Forssan Vasemmistoliitto linjasi, ettei se koronarajoitusten takia tee lainkaan kampanjaa julkisissa tiloissa. Vaikutusta vaalitulokseen on vaikea arvioida. Ihmisten kohtaaminen olisi ollut eduksi varmasti osalle ehdokkaista. Toisaalta linjakas toiminta ja siinä pysyminen on kerännyt kiitosta ja kehua. Päätös kuitenkin saatiin tehtyä ja siinä pysyttiin, minkä sinällään voi ainakin laskea linjakkaaksi toiminnaksi ja siitä viestimiseksi.
  • Vasemmistoliiton Hämeen piiri kustansi yhden Kanta-Hämeen yleisen ehdokaslistan Kotiseutulaisessa.
  • Forssan Vasemmistoliitto julkaisi oman ehdokasgalleriansa Forssan Lehdessä yhdessä mainoksen kanssa järjestetystä etätapaamisesta.
  • Forssan Vasemmistoliitto mainosti kaupungin kolmella valotaululla sekä yhdellä Tammelassa olevalla ehdokkaita kolmen viikon ajan ennen vaaleja. Mainoksen materiaali vaihdettiin kerran. Lisäksi Vasemmistonaisten tuella valotauluilla pyöritettiin myös toista mainosta, mutta vain naisehdokkaista. 
  • Vasemmistoliitto toimitte noin 7000 jakolehtistä, joita jaoimme talkoo voimin Forssaan, Tammelaan ja Humppilaan. Noin 1000 esitettä meni Jokioisten Vasemmistoliitolle täydennykseksi. Esitteitä ei jäänyt jakamatta.  
  • Koska olimme ilmoittaneet, ettemme ole julkisissa tilaisuuksissa tavattavissa, järjestimme etä-tapaamisen, johon oli mahdollista osallistua Teamsin kautta. Tapahtumaa mainostettiin somessa sekä siitä mainittiin lehtimainoksessa, mutta yleisöä ei tapahtuma vetänyt. Keskustelu pyöri muutaman kysymyksen ympärillä, joita ehdokkaille esitettiin ja kesti noin tunnin. Tallenne jätettiin kotisivuille katsottavaksi, mutta sen katsomiskerroista ei ole käytössä tilastoa. 
  • Osa ehdokkaista kirjoitti mielipidekirjoituksia lehtiin. Näistä tuli toistuvasti hyvää palautetta, mikä ei vaikuttanut katsovan siihen, kuka kirjoituksen oli tehnyt. Forssan Lehti antoi mahdollisuuden julkaista mielipiteitä, mikä kannaltamme on jo pidemmän aikaan ollut erittäin positiivinen asia. Vaikka mielipiteet eivät keskustelua palstoilla herättäneet, niitä luettiin palautteesta päätellen paljon. Debattia mielipidekirjoittajien välillä näytti näiden vaalien osalta syntyvän huomattavan vähän muutenkin. 

Huomoita kampanjoista yleensä

  • Ensimmäisissä aluevaaleissa nähtiin monenlaisia strategioita, joista osa toimi toisia paremmin, mutta mikään ei osoittautunut sellaiseksi, josta selkeästi vallitseva tapa muodostuisi.

  • Kokoomuksen taktiikka oli lähteä suppealla listalla. Erään keskustelun perusteella heidän vaalipäällikkönsä antoi ymmärtää, että he haluat välttää äänimäärän jakautumisen liian monelle ehdokkaalle. Kokoomuksen ehdokkaat kuitenkin olivat sellaiset, että useampi ehdokas ei olisi uhannut heidän kärkiehdokkaidensa asemaa. Useampi ehdokas keräämässä yhteistä pottia sen sijaan olisi voinut suotuisissa olosuhteissa muuttaa lopputulosta Kokoomuksen eduksi.

  • Forssan kahden SDP-yhdistyksen osalta lähdettiin liikkeelle myös paikallisten osalta suppeammalla listalla. Kaksi demareiden kärkiehdokasta edustivat eri yhdistystä ja molempien kampajoissa korostui näkyvästi taustavoimien tuki. Kannattajat kertoivat avoimesti ketä olivat äänestäneet ja kehuivat myös toisiaan hyvästä äänestyspäätöksestä. Tämä todennäköisesti oli tietoinen taktiikka, jota molemmat yhdistykset käyttivät ja ottaen huomioon kuinka nämä vaalit painottuivat sosiaaliseen mediaan olosuhteiden sanelemana, se varmasti oli myös tuloksellinen, joskin se jätti kaikki muut ehdokkaat pahasti varjoon.

  • Keskusta lähti vaaleihin täydellä listalla. Paikallinen kärkiehdokas teki todella kovan kampanjan sekä itsensä että puolueensa eteen. Keskusta epäilemättä oli kaikista parhaiten valmistautunut vaaleihin, osin varmasti jo historiallisistakin syistä. Keskusta ei jättänyt muita ehdokkaita kärkinimen taakse kuten SDP saati yrittänyt taktikoida pienellä listalla kuten SDP ja Kokoomus. Taktiikka toimi hyvin läpi valtakunnan, mutta se on myös leimallisesti "kepulainen" jota voi olla vaikea yrittää kopioida.

  • Perussuomalaiset lähtivät niin ikään melko suurella listalla. Heidän vaaliteemansa kuitenkin epäonnistui lähes täysin. Puolueen keskusjohtoinen kampanja ei tarttunut ehdokkaiden kampanjoihin ja samalla jätti alleen nekin Perussuomalaisten ehdokkaat, joilla olisi osaamista aluehallinnon asioihin ollut. Vaalitulos myös selvästi osoittaa, kuinka Keskustasta Perussuomalaisiin siirtyneet äänestäjät palasivat äänestämään Keskustaa. Marginaaliryhmien yhteenlaskettukaan kannatus ei yksinkertaisesti riitä selittämään huonoa vaalitulosta.

Yhteenvetoa

  • Tulevissa aluevaaleissa muulta kuin kotikunnastaan ääniä keränneiden ehdokkaiden kannattanee suunnata kampanjaa myös voimakkaammin niille alueille, joissa kannatusta myös on. Jonkinlaista pohjaa on ja yhteisen kampanjan myötä avainhenkilöiden näkyvyys edesauttaa myös muiden ehdokkaidemme näkyviksi tulemista, mikä potentiaalisesti parantaa yleisesti kannatustamme.
  • Näillä kannatuslukemilla Vasemmistoliiton ehdokkaan saaminen aluevaltuustoon Lounais-Hämeestä vaatisi sitä, että koko seudun kunnat asettuisivat yhden tai korkeintaan kahden ehdokkaan taakse. Erityisen haastavaa on löytää sellainen ehdokas, jonka taakse kaikki olisivat valmiita asettumaan. 
  • Kampanjoinnin yhteydessä nähtiin monenlaisia taktiikoita, mistä mikään ei osoittautunut idioottivarmaksi tai selvästi tehokkaimmaksi. Forssan Vasemmistoliitolla ei ollut selkeästi ohjaavaa kampanjastrategiaa. Kampanjassa kiinnitettiin huomiota siihen, että se olisi mahdollisimman kustannustehokas ja oikein kohdennettu.
  • Koronarajoitukset varjostivat vaaleja. Ehdokkaat eivät päässeet tekemään itseään tutuiksi muille paikkakunnille totutuin tavoin. Ne myös painottivat digitaalisen kampanjoinnin merkitystä. Koronan vaikutusta kampanjointiin voi arvioida loputtomasti. Tärkeää on kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että se on vaikuttanut kaikkiin ehdokkaisiin, puolueisiin ja ryhmiin. Vaikutus on täten ollut siinä mielessä nollasummapeliä, että sen aiheuttamat häiriöt, kuten etulyöntiasemat eivät ole kohdistuneet erityisesti mihinkään tahoon.